Henri Troyat

Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Henri Troyat:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Henri Troyat on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri tieteenaloilla. Vuosien varrella Henri Troyat on kehittynyt ja vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja siitä on tullut ilmiö, joka kiinnostaa suuresti tutkijoita, ammattilaisia ​​ja jopa suurta yleisöä. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Henri Troyat:n eri näkökulmia ja lähestymistapoja tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Henri Troyat
Henkilötiedot
Syntynyt1. marraskuuta 1911
Moskova
Kuollut4. maaliskuuta 2007 (95 vuotta)
Pariisi
Kirjailija
Esikoisteos Faux Jour (1935)
Palkinnot

Goncourt-palkinto 1938

Muuta tietoa

Ranskan akatemian jäsen

Aiheesta muualla
henritroyat.fr
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Henri Troyat (s. Levon Aslan Torossian, ven. Лев Асланович Тарасов, Lev Aslanovitš Tarasov; 1. marraskuuta 1911 Moskova, Venäjän keisarikunta – 4. maaliskuuta 2007 Pariisi, Ranska[1]) oli armenialaissyntyinen jo nuorena ranskalaistunut romaani- ja tietokirjailija, joka oli tunnettu etenkin venäläisiä suurhenkilöitä käsittelevistä elämäkerroistaan.

Troyat syntyi Moskovassa armenialaislähtöiseen perheeseen. Hän pakeni Venäjän vallankumouksen jälkeen perheensä mukana Kaukasuksen, Krimin, Istanbulin ja Venetsian kautta vuonna 1920 Pariisiin.[2]

Troyat kirjoitti yli sata romaania, historiallista teosta tai elämäkertaa. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat elämäkerrat Katariina Suuresta, Rasputinista, Iivana Julmasta, Pietari Suuresta, Anton Tšehovista, Fjodor Dostojevskista ja Lev Tolstoista.[2]

Troyat’sta tuli Ranskan akatemian jäsen vuonna 1959. Kuollessaan hän oli virkaiältään vanhin akateemikko (doyen d’élection).lähde?

Troyat on saanut Goncourt-palkinnon teoksestaan L’Araigne vuonna 1938.[2]

Suomennetut teokset

  • Amélie rakastuu: ensimmäinen osa romaanisarjasta Siemen ja hedelmät (Les semailles et les moissons), suom. Kyllikki Clément, Jyväskylä: Gummerus 1959
  • Kahvila Pariisissa: toinen osa romaanisarjasta Siemen ja hedelmät (Amélie), suom. Liisa Bartowe, Jyväskylä: Gummerus 1960
  • Laulurastas, 3. osa romaanisarjasta: Siemen ja hedelmät (La grive), suom. Mirja Rutanen, Jyväskylä: Gummerus 1961
  • Hellä ja raju Elisabeth4. osa romaanisarjasta: Siemen ja hedelmät (Tendre et violente Elisabeth), suom. Mirja Rutanen, Jyväskylä: Gummerus 1962
  • Dostojevski. (Dostoiëvsky, 1940.) Suomentanut Kaj Kauhanen. Jyväskylä: Gummerus, 1963. – 4. painos 2000 ISBN 951-0-24628-X
  • Kohtaaminen: viides osa romaanisarjasta Siemen ja hedelmät (La rencontre), suom. Mirja Rutanen Jyväskylä: Gummerus 1964
  • Sellaista oli elämä Venäjällä viimeisen tsaarin aikaan (La vie quotidienne en Russie au temps du dernier tsar), suom. Esa Lindfors, Helsinki: WSOY 1967 Sarja: Taskutieto
  • Tolstoi. (Tolstoy, 1967.) Suomentanut Risto Lehmusoksa saksankielisestä lyhennetystä laitoksesta. Helsinki: WSOY, 1968. – 2. painos 1995 ISBN 951-0-20234-7
  • Aleksanteri I. (Alexandre Ier) Suomentanut Heikki Brotherus. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10812-X
  • Tsaarin luutnantti ( La Lumière des justes 1–2: Les compagnons du Coquelicot, La Barynia) suom. Irene Sorsa, Helsinki: WSOY 1973 ISBN 951-0-05864-5 – 4. p. 1992 951-0-17975-2
  • Yli aron käy tuuli (La gloire des vaincus, Les dames de Sibérie), suom. Irene Sorsa, Helsinki: WSOY 1974 ISBN 951-0-06400-9
  • Sophie (Sophie ou La fin des combats), suom. Irene Sorsa, Helsinki: WSOY 1975 ISBN 951-0-07165-X
  • Katariina Suuri (Catherine la Grande), suom. Heikki Kaskimies, Helsinki: WSOY 1979 ISBN 951-0-09352-1
  • Pähkinälinnan vanki (Le prisonnier no 1), suom. Jukka Mannerkorpi, Helsinki: WSOY 1981 ISBN 951-0-10494-9
  • Pietari Suuri (Pierre le Grand), suom. Heikki Kaskimies, Helsinki: WSOY 1980 ISBN 951-0-09987-2
  • Iivana Julma (Ivan le Terrible), suom. Heikki Nylund, Helsinki: WSOY 1983 ISBN 951-0-12048-0
  • Aleksanteri II: vapauttajatsaari (Alexandre II: le tsar libérateur), suom. Matti Brotherus, Helsinki: WSOY 1991 ISBN 951-0-15881-X
  • Anton Tšehov. ((Tchekhov, 1984.) Kansinimeke: Tšehov) Suomentanut Irene Sorsa. Anton Tšehovin kirje- ja muistikirjasitaatit suomentanut Martti Anhava. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-13698-0 – (2. painos 1992) Sarja: ISBN 951-0-18230-3 Profiili-sarja

Lähteet

  1. ↑ Troyat, Henri, Bibliothèque nationale de France, päivitetty 26.1.2015, viitattu 18.10.2021 (ranskaksi)
  2. ↑ a b c Ranskalaiskirjailija Henri Troyat on kuollut 5.3.2007. Yle Uutiset. Viitattu 5.3.2007.