Nykyään Henrik Barruk on aihe, jota käsitellään ja tutkitaan laajasti eri alueilla. Sen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja siitä on keskusteltu akateemisissa, poliittisissa ja sosiaalisissa piireissä. Henrik Barruk on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Henrik Barruk:n aihetta perusteellisesti, käsittelemme sen eri puolia ja tarjoamme yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Henrik Barruk:n keskeisiä puolia ja analysoimaan sen merkitystä nykymaailmassa.
Lars Henrik Andreas Barruk (s. 26. helmikuuta 1961 Västerås[1]) on Ruotsissa asuva uumajansaamelainen kielentutkija ja opettaja, joka on tehnyt merkittävää työtä uumajansaamen kielen elvyttämisessä ja dokumentoinnissa.
Barruk oppi uumajansaamen kielen omalta äidiltään ja on opettanut sen myös lapsilleen. Hänen tyttärensä Katarina Barruk on julkaissut lauluja uumajansaameksi ja tekee esiintymisellään kieltä tunnetuksi.[2] Barruk on pitänyt uumajansaamen kielen kursseja Uumajan yliopistossa.[3][4] Hän on ollut yhdessä kielentutkijoiden Ole Henrik Maggan, Pekka Sammallahden ja Olavi Korhosen kanssa laatimassa uumajansaamen ortografiaa, joka valmistui vuonna 2016.[5] Vuonna 2019 julkaistiin Barrukin laatima uumajansaame–ruotsi – ruotsi–uumajansaame -sanakirja Báhkuogirjjie.[6]
Barruk sai vuonna 2008 Gollegiella-kielipalkinnon työstään uumajansaamen hyväksi.[7]