Herakleia (Mygdonia)

Tänään haluamme puhua Herakleia (Mygdonia):stä, aiheesta, joka on viime aikoina saanut suurta merkitystä. Herakleia (Mygdonia) on aihe, joka synnyttää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja josta on keskusteltu eri alueilla. Sen merkitys on siinä, miten se vaikuttaa tämän päivän yhteiskuntaan ja miten se vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Herakleia (Mygdonia):een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia ja sen merkitystä nykyään. Epäilemättä Herakleia (Mygdonia) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee ymmärtää perusteellisesti.

Herakleia
Ἡράκλεια
Sijainti

Herakleia
Koordinaatit 40°42′40″N, 22°44′05″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ágios Athanásios(?), Chalkidóna, Thessaloniki, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Mygdonia, Makedonia

Herakleia (m.kreik. Ἡράκλεια, Hērakleia, lat. Heracle(i)a) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Mygdoniassa Makedoniassa nykyisen Kreikan alueella.[1] Sen tarkkaa sijaintia ei tunneta.[1]

Herakleian arvellaan sijainneen Aksios-joen itärannalla. Erääksi sijaintipaikaksi on ehdotettu nykyisen Ágios Athanásioksen lähistöä Thessalonikin luoteispuolella. Sieltä on löydetty makedonialaisaikaisia hautoja. Herakleian kaupunkivaltioon kuuluneen alueen kokoa ei tunneta.[1]

Myöskään Herakleian historiasta ei tiedetä paljoakaan. Kaupunki tunnetaan lähinnä epigrafisista lähteistä. Lisäksi sen mainitsee Stefanos Byzantionlainen. Kaikki lähteet ovat myöhäisiä, mutta kaupungin tiedetään olleen olemassa klassisella kaudella. Vaikka Herakleia on luetteloitu nykytutkimuksessa polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Hērakleōtēs (Ἡρακλεώτης).[1][2]

Lähteet

  1. a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”549. Herakleia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. Stefanos Byzantionlainen: Ethnika 304.3.