Herakleion (Kreeta)

Nykyään Herakleion (Kreeta) on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Herakleion (Kreeta):stä keskustellaan yhä useammin eri aloilla, olipa kyse politiikasta, kulttuurista, tieteestä tai tekniikasta. Herakleion (Kreeta) on aihe, joka herättää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja joka epäilemättä aiheuttaa kiistaa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Herakleion (Kreeta):een ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Herakleion (Kreeta) on ollut perustavanlaatuinen rooli maailman muovaamisessa sen synnystä nykyiseen kehitykseen. Näillä sivuilla yritämme syventyä Herakleion (Kreeta):n tärkeimpiin puoliin ja selvittää, kuinka se on vaikuttanut ajattelu- ja toimintatapojeemme.

Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Nykyisestä kaupungista, katso Iraklion.
Herakleion
Ἡράκλειον
Sijainti

Herakleion
Koordinaatit 35°20′22″N, 25°08′05″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Iraklion, Kreeta
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri minolainen kulttuuri
antiikki
Alue Kreeta

Herakleion (m.kreik. Ἡράκλειον, Hērakleion, myös Ἡράκλεια, Hērakleia; lat. Heracleium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Iraklionin kaupungin paikalla.[1][2][3]

Maantiede

Herakleionin poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kreetan pohjoisrannikolla samalla paikalla kuin nykyinen Iraklionin kaupunki, noin 20 stadioninmittaa eli viisi kilometriä pohjoiseen sisämaassa sijainneesta Knossoksen kaupungista, jonka satamana se toimi.[2][3] Kaupungin keskus sijaitsi samalla kukkulalla, jossa nykyisin on Iraklionin venetsialaisaikainen vanhakaupunki.[4] Kaupunki oli lähellä Kairatos (nyk. Katsampadianós eli Katsampás) -joen suuta.[2]

Herakleionin kaupunkivaltion aluetta ei tunneta kovin hyvin. Sen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä,[1] mukaan lukien rannikkotasanko kaupungin ympärillä.

Historia

Herakleionin paikka on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella ja edelleen minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella 1000-luvulla eaa. Paikka toimi jo tuolloin läheisen Knossoksen palatsikeskuksen satamana, ja kukoisti 1500–1300-luvuilla eaa.[4][5] Kaupungin esihistoriallista nimeä ei tunneta.[6]

Raunioita nykyisten rakennusten alla, ajoitus epäselvä.

Herakleionin polis-kaupunki sai alkunsa noin 800-luvulla eaa. Kreikkalaisessa mytologiassa se sai nimensä Idan daktyyleihin kuuluneesta Herakleesta eli Herakles Idaioksesta. Myöhempinä aikoina tämä yhdistettiin tunnetumpaan heeros Herakleehen.[4][7] Kaupunkia ei juurikaan mainita antiikin kirjallisuudessa joitakin maantieteellisiä teoksia lukuun ottamatta.[2] Stefanos Byzantionlainen mainitsee sen sijalla 17 tuntemastaan 23 Herakleia-nimisestä kaupungista.[3][8] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Hērakleiōtas (Ἡρακλειώτας).[3]

Antiikin aikana Herakleion toimi Knossoksen poliksen satamana yhdessä läheisen Amnisoksen kanssa.[2][9] Vaikka kaupunki on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti, ja sen asema poliksena jo klassisella kaudella perustuu lähinnä oletuksiin.[1] Herakleion on ollut todennäköisesti aina historiansa aikana enemmän tai vähemmän Knossoksen alaisuudessa; Knossoksen vallan alla sen tiedetään olleen ainakin hellenistisellä kaudella.[2] Varhaisin maininta kaupungista poliksena kaupunkivaltion merkityksessä on peräisin vasta 200-luvulta eaa., Miletoksen Kreetan polisten kanssa tekemässä sopimuksessa.[1] Herakleionin ei tiedetä lyöneen omaa rahaa.[2]

Herakleion toimi Knossoksen poliksen satamana edelleen roomalaisella kaudella. Tuolloin sen merkitys oli kuitenkin vähäisempi, sillä Kreetan keskus oli tuolloin Gortynissä saaren eteläosassa.[4] Herakleionia ei mainita piispanistuimena varhaisissa kristillisissä lähteissä. Nikean toisen kirkolliskokouksen asiakirjoissa vuodelta 787 mainitaan kuitenkin muiden Kreetan piispojen joukossa Theodoros, ”Herakleopoliin piispa”.[3]

Nykyinen Iraklionin (Irákleio) kaupunki, joka keskiajalla ja osmanivallan aikana tunnettiin muun muassa nimillä Candia ja Megalon Kastron, nimettiin uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan 1800-luvun lopulla, tosin nykykreikkalaisessa nimimuodossa.[6]

Rakennukset ja löydökset

Keisari Hadrianuksen rintakuva Herakleionista, n. 127–128 jaa.

Iraklionin alueella on suoritettu suhteellisen vähän arkeologisia kaivauksia, koska nykyinen suhteellisen suurikokoinen kaupunki sijaitsee suoraan esihistoriallisen ja antiikin aikaisen asutuksen paikalla. Joitakin löytöjä on tehty sattumalöytöinä ja pelastuskaivauksissa.[1]

Minolaisaikaisia löytöjä on tehty useista paikoista eri puolilta nykyisen kaupungin aluetta ja ympäristöä. Löytöihin lukeutuu sekä asutuksen että satamarakennelmien jäänteitä.[4] Merkittävimmät esihistorialliset löydöt, sekä neoliittiselta että minolaiselta kaudelta, ovat peräisin Katsampás-joen suusta. Antiikin ajalta on löydetty nykyisen kaupungin paikalta hautoja geometriselta kaudelta arkaaiselle kaudelle 600-luvulle eaa. saakka, sekä merkkejä asutuksesta viimeistään klassiselta kaudelta lähtien. Löytöjen vähäisyyden vuoksi kaupungin pohjakaavasta ja rakennusten kokonaisuudesta ei ole mahdollista saada kovinkaan hyvää kuvaa.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”961 Herakleion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HERAKLEION (Iraklion) Temenos district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Smith, William: ”Heracleium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Heraklion: History Explore Crete. Viitattu 4.11.2019.
  5. ↑ Heraklion History Greeka. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ a b ”Iraklion”, Greek Island Hopping 2008, s. 336–340. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
  7. ↑ Herakles Theoi Greek Mythology. Viitattu 4.11.2019.
  8. ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἡράκλεια.
  9. ↑ Strabon: Geografia 10.4.7, 10.5.1; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.3.

Aiheesta muualla