Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Herennia Etruscilla, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Herennia Etruscilla on ollut ratkaisevassa roolissa eri alueilla, sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Alkuperäistään nykypäivään Herennia Etruscilla on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Herennia Etruscilla:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tarjoamme oivalluksia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä nykymaailmassa.
Herennia Cupressenia Etruscilla (k. 251–253?) oli Rooman keisarinna.[1]
Etruscilla oli kotoisin ylhäisestä etruskisuvusta.[2] Noin vuoden 230 paikkeilla hän meni naimisiin Gaius Messius Quintus Deciuksen kanssa. He saivat kaksi poikaa, Herennius Etruscuksen ja Hostilianuksen. Syys- tai lokakuussa 249 Decius nousi keisariksi kukistettuaan vastustajansa Philippus Arabsin. Tämän jälkeen Herennia nimitettiin Augustaksi.[1] Hostilianus jäi äitinsä kanssa Roomaan samalla kun Decius ja Herennius sotivat Balkanilla gootteja ja karpeja vastaan.[3][4]
Kesäkuussa 251 Decius ja Herennius saivat surmansa Abrittuksen taistelussa gootteja vastaan. Eloonjääneet sotilaat huusivat Gaius Vibius Trebonianus Galluksen keisariksi. Yllättäen Hostilianusta ei surmattu, vaan hän sai jakaa vallan Galluksen kanssa. Etruscilla sai myös pitää Augustan-arvonimensä. Hostilianus kuitenkin kuoli jo heinäkuussa 251 ehkä kulkutautiin tai Galluksen murhauttamana.[3] Etruscillan kohtalosta ei ole varmaa tietoa, mutta hän luultavasti kuoli Galluksen aikana.[1]