Nykymaailmassa Hergiswil on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka herättää edelleen kiinnostusta useilla aloilla. Olipa kyseessä terveyden, teknologian, kulttuurin tai politiikan alalla, Hergiswil:stä on tullut keskustelu- ja analyysikohde niin asiantuntijoille kuin ei-asiantuntijoillekin. Tämän aiheen ymmärtämisen ja syventämisen tärkeys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväiseen elämäämme sekä sen kyvyssä vaikuttaa historian kulkuun. Siksi on olennaista tutkia Hergiswil:n eri puolia ja ulottuvuuksia ymmärtääksesi sen laajuuden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Tässä artikkelissa perehdymme Hergiswil:n tärkeimpiin näkökohtiin, jotta voimme valaista sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Hergiswil | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() Hergiswil sijaitsee Nidwaldenin kantonissa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Kantoni | Nidwalden |
Hallinto | |
– Gemeindepräsident | Hans Wicki[1] |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 14,25[2] km² |
Korkeus | 434–2 128 m |
Väkiluku (31.12.2017) (vakinaiset asukkaat) | 5 715[3] |
– Väestötiheys | 401 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 5417 |
Hergiswil on kunta Sveitsissä, Nidwaldenin kantonissa. Kunnan pinta-ala on 14 neliökilometriä, asukkaita siellä on vajaat 6 000.
Kunnassa sijaitsee muun muassa Schule Hergiswil -koulu[4] ja roomalaiskatolinen kirkko.[5]
Kunta sijaitsee Vierwaldstättersee-järven länsirannalla Pilatusvuoren juurella.[6] Hergiswilin naapurikunnat ovat Alpnach (Obwaldenin kantonissa) etelässä, Schwarzenberg lännessä ja pohjoisessa, Horw ja Kriens pohjoisessa. Kolme viimeisenä mainittua sijaitsevat Luzernin kantonissa. Idässä ja etelässä kunta rajautuu Nidwaldenin kantoniin kuuluvaan Stansstadin kuntaan.
Nykyisen Hergiswilin alueella on ollut asutusta 1300-luvulta lähtien.[6]
Hergiswilin väkiluku on muuttunut seuraavasti:[6][7][3]
Vuosi | Väkiluku |
---|---|
1769 | 460 |
1850 | 804 |
1900 | 1 080 |
1950 | 2 904 |
1970 | 4 364 |
1990 | 4 625 |
2000 | 4 754 |
2005 | 5 369 |
2010 | 5 478 |
2015 | 5 645 |