Herman Cedercreutz

Tässä artikkelissa Herman Cedercreutz:n aihetta käsitellään monitieteisestä näkökulmasta ja analysoidaan sen vaikutuksia eri alueilla. Herman Cedercreutz on nykyään erittäin tärkeä aihe, ja se on herättänyt laajaa kiinnostusta akateemisessa yhteisössä ja suuressa yleisössä. Koko tekstin läpi tarkastellaan Herman Cedercreutz:een liittyviä eri näkökohtia, kuten sen historiaa, vaikutuksia yhteiskuntaan, vaikutuksia talouteen, mm. Tällä tavoin on tarkoitus tarjota kattava ja täydellinen näkemys Herman Cedercreutz:stä, jossa tarkastellaan sen eri ulottuvuuksia ja sen mahdollisia vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Herman Cedercreutz
Herman Cedercreutzin kreivinvaakuna

Herman Cedercreutz (alun perin aateloimattomana Tersmeden) (13. helmikuuta 1684 – 24. marraskuuta 1754) oli ruotsalainen 1700-luvun alkupuolen diplomaatti, kreivi ja valtaneuvos. Hän toimi Ruotsin Pietarin-lähettiläänä vuosina 1722–1727, nimitettiin kamarirevision presidentiksi vuonna 1736 ja valtaneuvokseksi 1742. Hän oli Ruotsin toinen neuvottelija Turun rauhan solmimisessa 1743, jonka jälkeen hän palasi uudelleen Pietarin-lähettilääksi. Kreivin arvon hän sai vuonna 1751. Hän osti Suomesta Köyliönkartanon,[1] joka on pysynyt suvun hallussa tähän päivään saakka. Cedercreutzin katsotaan rauhanneuvotteluissa 1743 saaneen Ruotsin rauhanehtoja lievennetyiksi niin, että Uusimaa jäi Ruotsille. Tämä oli mahdollista, koska hän tunsi Venäjän keisarinna Elisabetin ja saattoi vedota kirjeitse häneen.

Lähteet

  1. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 166. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2

Aiheesta muualla