Nykymaailmassa Hermann Bahr on tärkeä rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Teknologia-alalta politiikkaan, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta Hermann Bahr:stä on tullut kiinnostava aihe, joka synnyttää jatkuvia mielipiteitä ja tutkimusta. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida Hermann Bahr:een liittyviä eri näkökohtia sen merkityksestä globaalissa taloudessa sen vaikutukseen yksittäisten päätöksentekoon. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme Hermann Bahr:n vaikutuksia elämäämme sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Hermann Bahr | |
---|---|
![]() Hermann Bahr |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1863 |
Kuollut | 1934 (70–71 vuotta) |
Kansalaisuus | Itävalta |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | saksa |
Tuotannon kieli | saksa |
Pääteokset | Konsertti |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Hermann Bahr (1863 Linz, Saksa − 1934 München, Saksa[1][2]) oli itävaltalais-saksalainen kirjailija, esseisti ja dramaturgi[1]. Hän oli aikakauden uusimpien suuntien esitaistelija. Hän oli Maurice Maeterlinckin, Friedrich Nietzschen, Henrik Ibsenin ja August Strindbergin ensimmäisiä ja innokkaimpia kannattajia. Hän kirjoitti kirjallisaiheisia esseekokoelmia, kuten Zur Kritik der Moderne 1890, Die Überwindung des Naturalismus 1891 ja Renaissance 1897, romaaneja, kuten Die gute Schule, ja näytelmiä, kuten Die Mutter, sekä Suomessakin esitetyt Der Meister ja Der Andere. Hän oli myös huomattava teatterikriitikko.[3]
Bahrin tunnetuin näytelmä on Konsertti (Das Konzert, 1909), jonka aiheena ovat avioliiton vapaudet ja rajoitukset. Hän hylkäsi kommunismin ja omaksui konservatiivisen katolisuuden, mikä ilmenee romaaneista Himmelfahrt (1916) ja Österreich in Ewicgkeit (1929).[1]