Herrala (Hollola)

Nykymaailmassa Herrala (Hollola) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Herrala (Hollola) on vaikuttanut merkittävästi elämäämme. Ilmestymisestään lähtien Herrala (Hollola):stä on tullut erittäin tärkeä aihe, joka on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja innovatiivisia kehityskulkuja. Tässä artikkelissa tutkimme Herrala (Hollola):n vaikutuksia eri aloilla, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Epäilemättä Herrala (Hollola) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja on tärkeää ymmärtää sen laajuus ja seuraukset nyky-yhteiskunnassa.

Herralan rautatieasema

Herrala on kylä ja taajama Hollolassa Päijät-Hämeessä. Vuoden 2020 lopussa taajamassa asui 495 asukasta.[1]

Herralassa sijaitsee peruskoulun alempien luokkien koulu, rautatieasema ja vuonna 2017 lopettanut Herralan saha.[2]

Ratahallintokeskuksen, Hollolan kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan teettämän Lahden kaupunkiseudun rataympäristöselvityksen (2004) perusteella Herralassa maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita ovat Herralan asema ympäristöineen, Herralan tiilitehdas, Maattolan tila ja Ylöstalon tila. Herralassa toimii Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, Herralan VPK, joka on erikoistunut eläinten pelastamiseen. [3] Hahmajärven uimaranta on suosittu vapaa-ajan viettopaikka, varsinkin kesäisin. Syksyllä 2018 valmistunut valokuitukaapeli antaa herralalaisille mahdollisuuden nopeaan tietoliikenneyhteyteen.

Herralan kylän alueella on kaksi muinaismuistoaluetta: Papulan vesimylly ja Rajalan rajamerkki.

Liikenne

Herralasta pääsee Riihimäki–Lahti-radalla kulkevalla lähijunalla Lahteen, Järvelään, Lappilaan, Mommilaan, Oittiin ja Hikiälle. Lahteen liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäen suuntaan raiteelta 2.[4]

Lähteet

Aiheesta muualla