Nykymaailmassa Herschel (avaruusobservatorio):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Tekniikan ja globalisaation myötä Herschel (avaruusobservatorio) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen modernissa yhteiskunnassamme. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Herschel (avaruusobservatorio):llä on ratkaiseva rooli jokapäiväisessä elämässämme, ja se vaikuttaa päätöksiimme, ihmissuhteihimme ja tapaamme nähdä maailma. Tästä syystä on välttämätöntä ymmärtää perusteellisesti Herschel (avaruusobservatorio) ja sen vaikutukset, jotta nykymaailmassa voi navigoida onnistuneesti. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia ja näkökulmia, jotka liittyvät Herschel (avaruusobservatorio):een, jotta voimme valaista tätä nykyään niin tärkeätä aihetta.
Herschel | |
---|---|
![]() |
|
COSPAR ID | 2009-026A |
SATCAT № | 34937 |
Organisaatio | ESA |
Tehtävätyyppi | Infrapunaobservatorio |
Kohde | Lagrangen L2-piste[1] |
Laukaisu |
14. toukokuuta 2009[1] Guayanan avaruuskeskus, Ranskan Guayana[1] |
Laukaisualus | Ariane 5 ECA[1] |
Loppu | 29. huhtikuuta 2014 sen teleskoopin jäähdytykseen tarkoitettu helium loppui. |
Tehtävän kesto | 3 vuotta |
Massa | 3 300 kilogrammaa |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivusto |
Herschel oli ESAn infrapuna-aallonpituusalueen avaruusobservatorio. Mission alkuperäinen nimi oli Far Infrared and Sub-millimetre Telescope (FIRST). Satelliitti sai nimensä tähtitieteilijä William Herscheliltä, joka löysi värien lämpötilaa tutkiessaan infrapunasäteilyn. Satelliitti laukaistiin Planck-satelliitin kanssa Guyanan avaruuskeskuksesta 14. toukokuuta 2009.[2][3] Herschel lopetti toimintansa huhtikuussa 2013 käytettyään loppuun jäähdytyksessä tarvittavan nestemäisen heliumin varastonsa.[4]
Herschel satelliitti on 7,5 metriä korkea ja poikkileikkaukseltaan 4 m × 4 metriä. Se painaa 3 300 kilogrammaa. Satelliittin hyötykuormaan kuuluu infrapunateleskooppi ja kolme tieteellistä instrumenttia. Se teki havaintoja infrapuna- ja alimillimetrialueella joka kattoi aallonpitudet 55–672 µm. Herschelin toiminta-aika oli kolme vuotta.[5] Vuosittain se saattoi tehdä 7 000 tuntia mittauksia.
Herschel sijoittui avaruudessa toiseen Lagrangen pisteeseen L2, joka on Maa-Aurinko-järjestelmässä 1,5 miljoonaa kilometriä Maasta, poispäin Auringosta.[5]
Herschelin edeltäjiin kuuluu hollantilais-yhdysvaltalais-brittiläinen IRAS, joka laukaistiin 1983 ja mittasi 250 000 taivaan infrapunakohdetta. Marraskuussa 1995 ESA laukaisi edellisen infrapunaobservatorionsa Infrared Space Observatory (ISO). Heinäkuussa 2003 NASA laukaisi Space Infrared Telescope Facility (SIRTF) infrapunaobservatorionsa.
Herschelin optiikka edustaa kaukoputken osalta Cassegrain-tyyppiä, jonka pääpeilin halkaisija on 3,5 metriä. Peilin aihion valmistukseen käytetty materiaali on avaruusteleskoopille ominaisesti kevyestä mutta kestävästä piikarbidista. Peilin erittäin vaativa hiontatyö on suomalaisen avaruusoptiikan asiantuntijan Tapio Korhosen käsialaa. Peili on työstetty hänen johtamassaan Opteon-yrityksessä, joka toimii Tuorlan observatoriossa.[6]
Satelliitin kolme intrumenttia ovat:
Koska satelliitin tiedelaitteiden käyttöikä on rajattu pariin vuoteen niiden jäähdystysnesteen kulumisen takia, tieteellisten mittausten määrä tällä laitteella ilmeisesti väheni merkittävästi. Tämä ehkä heikentää kahden muunkin mittalaitteen datan laatua, koska alkuperäinen tarkoitus on ollut tehdä mittauksia eri aallonpituuksilla samaan aikaan.