Highway Star
Nykymaailmassa Highway Star on aihe, joka on saanut suuren merkityksen useilla alueilla. Henkilökohtaisesta ammattitasolle Highway Star on herättänyt laajaa kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Sen vaikutus on havaittavissa eri sektoreilla politiikasta teknologiaan, koulutuksen ja kulttuurin kautta. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Highway Star:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Lisäksi käsittelemme Highway Star:n mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita.
| ”Highway Star” Deep Purple | ||
|---|---|---|
| ||
| Japanin painoksen kansikuva | ||
| Kappaleen tiedot | ||
| Albumilta | Machine Head | |
| Julkaistu | maaliskuu 1972 | |
| Tyylilaji | hard rock, heavy metal | |
| Kesto | 06.08 | |
| Levy-yhtiö |  EMI/Purple Records  Warner Bros.
| |
| Machine Headin muut kappaleet | ||
| ”Highway Star” 1 |
”Maybe I’m a Leo” 2 | |
Highway Star on brittiläisen Deep Purple -yhtyeen kappale sen vuonna 1972 julkaistulta kuudennelta studioalbumilta Machine Head. Tyylilajiltaan se edustaa hard rockia ja heavy metalia.
Kappaleen kuvaus
Kappale alkaa basson 4/4 tahdilla jota tukee vaimennettu virvelirumpu sekä kitara. Basso vaihtaa sävelkorkeutta jakaen perusrytmin neljäsosa- ja kahdeksasosa nuoteiksi. Bassoriffin kautta siirrytään kappaleen uruilla väritettyyn johdanto-osaan joka päättyy lauluefekteihin. Ensimmäinen varsinainen säkeistö seuraa. Kappale etenee A osa A osa B osa kertosäe rakenteella. Tämä toistetaan kahdesti jonka jälkeen seuraa urkusoolo johdanto-osineen. Soolon jälkeen on lyhyt instrumentaali C-osa jonka jälkeen AAB kertosäe jonka jälkeen seuraa kitarasoolo. AAB kertosäe toistetaan soolon jälkeen ja kappale päätetään.
Kosketinsoittimet ovat koko ajan tärkeä osa rytmiä tehden siitä tuhdimman. Jon Lordin Hammond - uruissaan käyttämä kitaralle tarkoitettu putkivahvistin tuo kappaleen klassisvaikutteiseen urkusooloon yhtyeelle tunnusomaisen lisävärin. Ritchie Blackmoren kitarasoolo seuraa rakenteeltaan urkusooloa etenkin huippukohtansa klassisvaikutteisissa osassa. Soolo oli ensimmäisiä metalli- ja klassiset vaikutteet selkeästi yhdistäviä kitarasooloja.