Hipposkylä

Nykymaailmassa Hipposkylä on ollut aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua. Hipposkylä on kiinnittänyt monien huomion joko historiallisen merkityksensä, nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa tai eri alueiden vaikutuksensa vuoksi. Hipposkylä on synnytyksestään tähän päivään asti herättänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hipposkylä:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä.

Hipposkylän taloja

Hipposkylä on Tampereen Kissanmaalla sijaitseva alun perin pienperheille suunniteltu asuinalue, jonka rakennukset valmistuivat vuosina 1947–1949. Hipposkylästä tuli siihen mennessä suurin kaupungin rakennuttama kunnallinen taloryhmä Tampereella.[1] Alueella on neljätoista kaksikerroksista puutaloa, joissa yhteensä 224 asuntoa – kaikki 28-neliöisiä yksiöitä.[2]

Edullisten vuokrien ansiosta alueen kansoittivat lähinnä vanhukset, pienituloiset sekä yksineläjät.[3] Asemakaavamuutoksen jälkeen asukkaiden vuokrasopimukset on irtisanottu, ja asuminen Hipposkylässä päättyi toukokuun 2021 loppussa. Kymmentä puutaloa ja saunarakennusta lukuun ottamatta kaikki alueen rakennukset puretaan, ja tilalle pystytetään kaksitoista uutta 4–6-kerroksista asuinrakennusta.[4]

Lähteet

  1. ↑ Minkovitsch, Sari: Koskesta voimaa: Hipposkylä Tampereen kaupunki. Viitattu 3.7.2012.
  2. ↑ Pelkonen, Roosa: ”Hipposkylää uhkaa Amurin kohtalo” Tamperelainen. 16.11.2014. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.
  3. ↑ Ketonen, Petra: Pienituloiset asukkaat taistelevat kotiensa puolesta: Ei luksusasuntoja Hipposkylään Yle Uutiset. 20.11.2014. Viitattu 21.11.2014.
  4. ↑ Hipposkylä www.tampere.fi. 9.4.2017. Viitattu 22.10.2020.

Aiheesta muualla