Histologia
Nykyään Histologia:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan nopean kehityksen ja globaalin maiseman jatkuvan muutoksen myötä Histologia:stä on tullut kiinnostava kohde kaiken ikäisille, sukupuolille ja sosioekonomisille tasoille. Olipa kyseessä työpaikalla, akateemisella tai henkilökohtaisella alalla, Histologia on ratkaisevassa asemassa ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Histologia:n merkitystä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Lue lisää saadaksesi lisätietoja tästä jännittävästä aiheesta!
.jpg)
Histologia eli kudosoppi on tieteenala, joka tutkii kudoksia.[1] Histologian tutkimusongelmat siis sijoittuvat organologian ja solubiologian välimaastoon, joten tutkimusvälineeksi soveltuu parhaiten elektronimikroskoopin sijasta valomikroskooppi. Histologista tutkimusta on harrastettu niin kauan kuin hyviä valomikroskooppeja on ollut käytettävissä, ja varsin aktiivista se on ollut myös siitä syystä, että moderni lääketiede nojaa pitkälti histologiseen tietämykseen ihmiskehosta.
Histologian tieteen kehitykseen kuului olennaisesti valomikroskooppien kehityksen lisäksi myös eri värjäyksien (engl. staining) käyttö muutoin lähes läpinäkyvien solujen yksityiskohtien, esimerkiksi tumien, esiin tuomiseksi. Ehkä tunnetuimpia histologian uranuurtajia olivat italialainen Camillo Golgi ja espanjalainen Santiago Ramón y Cajal.
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
Aiheesta muualla
