Holvisilta

Tässä artikkelissa tutkimme Holvisilta:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan Holvisilta on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä, sillä se on vaikuttanut kulttuuriin, teknologiaan ja tapaamme suhtautua toisiimme. Kautta historian Holvisilta on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt uteliaisuutta miljoonissa ihmisissä ympäri maailmaa. Tällä artikkelilla pyrimme valaisemaan Holvisilta:n tärkeimpiä näkökohtia, analysoimalla sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Holvisilta hakatusta kivestä Tokiossa Japanissa.

Holvisilta on siltatyyppi, jonka kantavan osan muodostaa pystytasossa kaareva, puristettu levymäinen rakenne.[1] Kivisten kaarien tekniikan kehittäjinä pidetään etruskeja.[2] Varhaisemmat holvisillat olivat niin sanottuja kylmämuureja eli ne tehtiin lohkotuista kivistä kiilakivillä kiilaamalla ilman laastia. Kivien paikallaan pysyminen voitiin varmistaa esimerkiksi kivihaoilla tai terästangoilla.[3]

Holvisillassa voi olla yksi tai useammpia peräkkäsiä holveja. Kiviholvisiltoja on käytetty antiikin ajoista aina 1800-luvulle, jolloin ensin rauta ja rautabetoni sekä sitten teräs ja teräsbetoni alkoivat korvata kiven siltamateriaaleina.

Katso myös

Lähteet

  • Aitta, Seppo (vastaava toimittaja): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6

Viitteet

  1. Aitta, 2004, s. 492
  2. Aitta, 2004, s. 129
  3. Aitta, 2004, s. 136

Aiheesta muualla