Homotsygootti

Tässä artikkelissa tutkimme Homotsygootti:n aihetta yksityiskohtaisesti analysoimalla sen alkuperää, vaikutuksia yhteiskuntaan ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Homotsygootti on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään, ja sen merkitys on edelleen merkittävä. Pyrimme eri näkökulmien ja lähestymistapojen kautta valaisemaan Homotsygootti:n eri puolia, jotta voimme tarjota lukijoillemme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen. Sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nykykulttuuriin, katsomme tarkemmin, mitä Homotsygootti tarkoittaa ja miten se on kehittynyt ajan myötä.

Samaperintäisellä eli homotsygootilla solulla tai yksilöllä on parillisen kromosomiston tietyssä tai tietyissä geenipaikoissa sama geenimuoto.[1][2] Suvullisilla eliöillä kummaltakin vanhemmalta saatu geenimuoto on siis samanlainen. Samaperintäisen vastakohta on eriperintäinen eli heterotsygootti, jolla vanhemmilta saadut geenimuodot ovat erilaisia[1].

Itsesiittoinen lisääntymistapa (esimerkiksi monilla kasveilla) johtaa korkeaan tai lähes täydelliseen samaperintäisyyteen. Samoin sukusiittoisuuden muut muodot lisäävät samaperintäisten osuutta.

Katso myös

Lähteet

  1. a b Robert Jurmain, Lynn Kilgore, Wenda Trevathan: Essentials of Physical Anthropology, s. 60. Cengage Learning, 2008. ISBN 978-0495509394 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 19.07.2010. (englanniksi)
  2. Nimitys:homotsygootti – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 14.8.2016.