Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hongkongin peruslaki:tä, aihetta, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Hongkongin peruslaki on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Hongkongin peruslaki on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten näkemisessä ympäröivästä maailmasta sekä päätöksenteossa, jotka vaikuttavat sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Yksityiskohtaisen ja puolueettoman analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Hongkongin peruslaki:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa tarjoamalla maailmanlaajuisen näkemyksen, joka kattaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja.
Hongkongin Kiinan kansantasavallan erityishallintoalueen peruslaki (kiin.: 中華人民共和國香港特別行政區基本法; Jyutping: Zung1 waa4 jan4 man4 gung6 wo4 gwok3 Hoeng1 gong2 dak6 bit6 hang4 zing3 keoi1 gei1 bun2 faat3, engl. Basic Law of the Hong Kong Special Administrative Region of the People's Republic of China) on Hongkongin erityishallintoalueen perustuslakia vastaava lakikokoelma. Tästä syystä sitä nimitetään joskus "mini-perustuslaiksi".[1]
Peruslaki toimii Kiinan perustuslain alaisuudessa, minkä vuoksi siitä käytetään nimitystä peruslaki. Peruslaki on kirjoitettu siten, että se takaa loppupeleissä Manner-Kiinalle vallan kontrolloida Hongkongin hallintoa mielensä mukaan.[2]
Peruslaki on keskeinen osa Hongkongia koskevassa yksi maa, kaksi järjestelmää -sopimuksessa, jonka Iso-Britannia ja Kiina solmivat keskenään Hongkongin siirron yhteydessä.[3] Peruslaki astui voimaan siirron jälkeen, 1. heinäkuuta 1997 ja sen on tarkoitus olla voimassa 50 vuotta tästä päivästä eteenpäin.[4] Peruslaki takaa Hongkongille vahvan autonomian pois lukien ulko- ja puolustuspolitiikan, joka kuuluu Manner-Kiinalle. Laki myös takaa laajat valtaoikeudet kaupungin hallintojohtajalle, joka toimii Pekingin alaisuudessa. Peruslain mukaan Hongkongin oikeusjärjestelmä noudattaa brittiläistä käytäntöä.[5]
Se, kuinka vakavasti peruslakia noudatetaan käytännössä, on kyseenalaistettu sen jälkeen, kun kansallisen turvallisuuden laki astui voimaan kaupungissa. Lain mukaan rikollisia voidaan esim. lähettää tuomittavaksi Manner-Kiinaan ja hongkongilaisten poliittisia oikeuksia rajoitetaan tuntuvasti.[6][7]