Horn (suku)

Horn-suvut olivat Suomen keskiajalta lähtien Suomen vaikutusvaltaisimpia aatelissukuja.

Suomalainen Horn-suku jakaantuu kolmeen haaraan, joiden täydelliset Ruotsin ritarihuoneeseen rekisteröidyt nimet ovat seuraavat:

Lisäksi Ruotsissa on Horn-nimellä tunnettuja aatelissukuja:

Suomessa elää Horn-nimeä kantavia henkilöitä, jotka eivät kuulu yllä mainittuihin sukuihin eivätkä ole aatelisia.lähde?

Suomalaisten Horn-sukujen kantaisä

Suomalaisen Horn suvun kantaisänä pidetään 1381–1415 mainittua asemies Olof Matssonia, Varsinais-Suomesta. Hän oli yksi niistä rälssimiehistä, jotka 1386 sinetöivät erään laamanninvaalikirjeen. Hän kantoi sinettinsä vaakunakilvessä suvussa käytettyä sarvi-tunnusta jo 1381. Olof Matsson omisti maata Paimion Sattialassa mutta asui Halikossa. Hänen asuinkartanonsa saattoi tuolloin olla Joensuun kartano (Åminne).

Olof Matssonin vaimo on oletettavasti Katariina Olavintytär (Catarina Olafsdotter). Olofilla oli viisi tunnettua poikaa.

Klas Henrikssonin (Horn) jälkeläiset

Hornien laaja suku polveutuu edellä mainitun Henrik Olofssonin pojasta, Klaus Henrikinpoika Hornista (noin 1440–1520), Etelä-Suomen laamanni ja valtaneuvos sekä Viipurin linnan komentaja, joka oli kaksi kertaa naimisissa. Hänen ensimmäisestä avioliitostaan laamanni Kristiern Frillen tyttären Kristinan kanssa syntyivät:

Klas Henrikssonin toisesta avioliitosta Vehkalahden perijättären Kristina Jakobsdotter Salmenkylän kanssa syntyi:

Lähteet

Viitteet

  1. K.Blomstedt: Horn-suvun alkuhistoria, erillispainos historiallisesta arkistosta, s.43
  2. K.Blomstedt: Horn-suvun alkuhistoria, erillispainos historiallisesta arkistosta, s.35