Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Houtskari:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme aiheen kaikkia olennaisia näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Opimme sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen vaikutuksista eri alueilla ja mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin. Kattavan analyysin avulla saamme selville, kuinka Houtskari on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja jättänyt merkittävän jäljen historiaan. Valmistaudu lähtemään tutkimusmatkalle ja oppimaan Houtskari:stä.
Houtskari Houtskär |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parainen |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
Kuntanumero | 101 |
Hallinnollinen keskus | Houtskarin kirkonkylä |
Perustettu | |
– Kirkkoherrakunta | 1867 |
– Kunnallishallinto | 1870 |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Iniö Korppoo Nauvo Parainen Houtskari |
– syntynyt kunta | Länsi-Turunmaa |
Pinta-ala |
566,81 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 119,93 km² |
– sisävesi | 0,71 km² |
– meri | 446,17 km² |
Väkiluku |
621 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 5,18 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 14,8 % |
– 15–64-v. | 60,3 % |
– yli 64-v. | 24,8 % |
Houtskari (ruots. Houtskär) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta on ollut vuodesta 2003 lähtien kaksikielinen, sitä ennen ainoastaan ruotsinkielinen. Asukkaista 86 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 14 prosenttia suomea.
Houtskarissa oli vuoden 2008 lopussa 621 asukasta.[2] Saaren pinta-ala on 566,81 km², josta 119,93 km² maata, 0,71 km² sisävesiä ja loput 446,17 km² merta.[1] Naapurikunnat ovat Ahvenanmaan maakunnan puolelta Brändö, Kökar ja Sottunga sekä Varsinais-Suomesta Iniö ja Korppoo.
Houtskari koostuu noin 700 saaresta. Kunnassa on merkittävästi vapaa-ajan asutusta esim. noin 800 ulkopaikkakuntalaisten omistamaa kesämökkiä. Luonto on vaihtelevaa, ja kasvilajien määrä on runsas mm. kalkkipitoisen maaperän sekä hyvän ilmaston ansiosta. Houtskari sijaitsee osittain Saaristomeren kansallispuiston alueella.
Joitakin kivestä ladottuja jatulintarhoja ja niin kutsuttuja ryssänuuneja on Houtskarin alueella siellä täällä, mutta ne ovat tuskin peräisin esihistorialliselta ajalta. Paikallinen perimätieto kertoo ensimmäisten pysyvien asukkaiden tulleen Taalainmaalta Ruotsista.[4]
Houtskarin nimi on muuntunut seudun vanhasta suomalaisnimestä "Hautasaari tai Hautasalo".[5] Historiallisissa asiakirjoissa Houtskari mainitaan ensimmäisen kerran Korppoon kappeliseurakuntana vuonna 1554.[6] Piispa Isak Rothovius määräsi vuonna 1627 Korppoon kappalaisen muuttamaan Houtskariin, ja vuonna 1639 määrättiin Houtskariin rakennettavaksi uusi kirkko entisen lahonneen tilalle.[4] Itsenäinen seurakunta Houtskarista tuli vuonna 1867[7] ja kunnallishallinto Houtskariin perustettiin vuonna 1870[8].
Kalastuksen ja merenkulun kukoistuskaudella 1900-luvun alkuvuosikymmenillä Houtskarista vietiin kalaa Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Suomenlahden pohjoisiin rannikkokaupunkeihin. Kalanpyydyksiä ja veneitä valmistettiin kotiteollisuutena yli oman tarpeen.[4]
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[9] joka vuoden 2012 alussa otti käyttöön uudestaan nimen Parainen.
Berghamn, Björkö, Hyppeinen[10] (Hyppeis), Hönsnäs, Jungfruskär, Järvis, Kittuinen[11][12] (Kittuis), Kivimo, Lempnäs, Medelby, Mossala (Mussala[13]), Nåtö, Näsby, Roslax, Saverkeit, Stor-Pensar, Sördö, Träskby, Äppelö
Houtskarin pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kolapojkar eli hiillostetut silakat sekä kirnupiimävelli.[14]