Hunsala

Tässä artikkelissa perehdymme Hunsala:n kiehtovaan aiheeseen ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Perustamisestaan ​​lähtien Hunsala on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja vaikuttanut kaikkeen kulttuurista ja taiteesta teknologiaan ja talouteen. Vuosien varrella Hunsala on kokenut merkittäviä muutoksia mukautuen uusiin paradigmoihin ja haasteisiin, jotka ovat nousseet ajan myötä. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Hunsala:n monet puolet ja sen vaikutuksen nykymaailmaan sekä erilaisia ​​näkökulmia tämän tärkeän aiheen ympärille.

Hunsala on kylä Lopen kunnan eteläosassa Kanta-Hämeessä.

Hunsala sekä naapurikylät Pilpala ja Teväntö ovat Lopen vanhimpia kyliä.[1]

Hunsalan läpi kulki vuodesta 1911 vuoteen 1967 junia Hyvinkään ja Karkkilan välisellä kapearaiteisella yksityisradalla,[1] ja kylässä on siihen liittyvä entinen Hunsalan rautatieasema. Hunsalan työväentalo on vuodelta 1912 ja sen rakentanut työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906.[2]

Vuonna 1923 ensi-iltansa saaneen Erkki Karun elokuvan Nummisuutarit ulkokohtauksia kuvattiin Hunsalan ja Pilpalan kylissä.[3]

Lähteet

  1. a b Palokari, Sirpa: Menneen ja olevan poluilla (Juttu Pilpalan kyläkävelystä) Kodin Pellervo. nro 9/2012. Viitattu 14.5.2017.
  2. ”Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi”, Rakennettu Häme – Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. (Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen) Hämeen liitto, Rakennustieto Oy, 2003. Liite verkossa (PDF) Viitattu 15.5.2017.
  3. Nummisuutarit (1923) Elonet., Taustaa.

Kirjallisuutta

  • Suorsa, Salli (toim.): Kolmen kylän kirja. Elämää Pilpalan, Hunsalan ja Tevännön kylissä menneistä ajoista nykypäivään, s. 2005. Pilpalan kylät. ISBN 952-91-8789-0