Huygensin periaate

Tällä kertaa astumme Huygensin periaate:n jännittävään maailmaan. Tämä aihe on kiehtonut lukemattomien ihmisten huomion aikojen saatossa, sen merkitys ja relevanssi ovat kiistattomia. Huygensin periaate on aihe, joka kattaa monenlaisia ​​näkökohtia ja jota voidaan lähestyä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Huygensin periaate:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Olemme varmoja, että tämä yksityiskohtainen analyysi kiinnostaa suuresti lukijoitamme, sillä Huygensin periaate on aihe, joka on jättänyt jälkensä historiaan ja herättää edelleen vilkasta kiinnostusta tänään.

Huygensin periaatetta havainnollistava kuva, johon alkeisaallon synnyttävä piste on merkitty keltaisella, alkeisaalto harmaalla ja alkeisaaltojen summa-aalto vihreällä.

Huygensin periaate tai Huygensin–Fresnelin periaate on aallon etenemisen kuvailuun käytetty tarkastelutapa. Sen mukaan jokainen etenevän aaltorintaman piste toimii uuden aallon, ns. alkeisaallon lähteenä.[1] Periaate on nimetty alankomaalaisen fyysikon Christiaan Huygensin ja ranskalaisen Augustin Jean Fresnelin mukaan.

Huygensin periaate tarkoittaa sitä, että etenevää aaltoa voidaan pitää jokaisesta aaltoliikkeen jo läpäisemästä väliaineen pisteestä lähteneiden alkeisaaltojen summana. Tämä näkökulma auttaa ymmärtämään useita aaltoliikkeen ilmiöitä kuten diffraktiota. Sen avulla voidaan johtaa muun muassa taittumis- ja heijastumislait.

Tasoaallon diffraktio kun esteessä olevan raon leveys on yhtä suuri kuin aallonpituus.

Huygensin periaate esitetään usein antamalla aaltojen törmätä seinään, jossa on aallonpituuteen verrattuna pienikokoinen reikä. Jos esimerkiksi vedessä kulkevat tasoaallot osuvat tällaiseen seinään, havaitaan toisella puolella reiästä lähteviä puoliympyräaaltoja. Samaa ilmiötä kuvaa tilanne, jossa kahden huoneen välissä on avoin ovi. Jos ääniaalto lähtee liikkeelle huoneen etäisimmästä nurkasta, toisessa huoneessa oleva henkilö kuulee äänen ikään kuin se tulisi ovesta. Hänen näkökulmastaan värähtelevä ilma oviaukossa on äänen lähde.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Serway, Raymond; & Jewett, John: Physics for Scientists and Engineers with Modern Physics, s. 1071. Cengage Learning, 2013. ISBN 9781133954057 (englanniksi)

Aiheesta muualla