Hydrobiologia
Hydrobiologia:n aihe on herättänyt keskustelua ja mielenkiintoa jo pitkään. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Hydrobiologia on ollut tutkimuksen, analyysin ja keskustelun kohteena eri tiedonaloilla. Yhteiskunnan ja teknologisen kehityksen myötä Hydrobiologia:n rooli on saanut uusia ulottuvuuksia ja eri merkityksiä. Tässä artikkelissa tutkimme Hydrobiologia:n monia puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Hydrobiologia on edelleen kiehtova aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen tieteen alalla.
Hydrobiologia on tieteenala, joka tutkii vesieliöitä, vesien eliöyhteisöjä ja niiden vuorovaikutuksia elinympäristönsä kanssa. Hydrobiologiaa tukevia tieteitä ovat muun muassa fysiikka, kemia, geologia, ekologia ja taksonomia. Hydrobiologian sisartieteitä ovat limnologia ja meritiede.[a]
Hydrobiologian yleisiä tutkimusaiheita ovat etenkin rehevöitymisen, happamoitumisen, maankäytön ja ruskettumisen vaikutukset vesiekosysteemeissä. Vaikutuksia vesiekosysteemeissä kuvaavat mm. eliöyhteisöjen koon ja lajiston muutokset, jotka ovat kytköksissä vesistön fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin kuten ravinnepitoisuuksiin ja järven viipymään. Tärkeimpinä vesistöihin vaikuttavista ravinteista pidetään fosforia ja typpeä.[a]
Hydrobiologian tavallisimpia tutkimuskohteita ovat kasvi- ja eläinplanktonin lisäksi erilaiset pohjaeläimet, kalat, mikrobit ja vesikasvit. Vesien eliöstöt on jaettu kuuteen ryhmään, joiden lisäksi on määritelty trpton, joka on kuollutta eliöperäistä ainesta. Tämä luokittelu koskee erityisesti merieliöitä. Eliöiden ryhmät ovat plankton eli keijusto, pleuston, johon kuuluvat veden pinnan eliöstö, neuston, johon kuuluvat veden pinnan alla ajelehtivat eliöt, nekton, johon kuuluvat aktiivisesti liikkuvat eläimet, benthos, johon kuuluvat pohjakerrostumissa tai pohjan lähellä elävät eliöt sekä perifyton, johon kuuluvat pohjaan kiinnittyvät eliöt.[1][2]
Huomioita
- ↑ a b Tieto on luettu englanninkielisestä artikkelista en:Hydrobiology.
Lähteet
- ↑ Eloranta, Wetzel, Seppänen: Vesiekosysteemin rakenne ja toiminta 7. luento. WayPackMachine. Arkistoitu 26.3.2007. Viitattu 21.4.2023.
- ↑ Neuston Britannica. Viitattu 13.6.2023.
