Hyperion (romaani):n aihe on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Hyperion (romaani):llä on rikas ja monimutkainen historia, ja sillä on ollut ratkaiseva rooli ihmisten elämässä ympäri maailmaa. Hyperion (romaani) on edelleen keskustelun ja keskustelun aiheena sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Hyperion (romaani):n kohokohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, joita on olemassa Hyperion (romaani):stä, tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä tärkeästä aiheesta.
Hyperion | |
---|---|
Hyperion | |
![]() |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Dan Simmons |
Kieli | englanti |
Genre | science fiction |
Julkaistu | 1989 |
Suomennos | |
Suomentaja | Juha Ahokas |
Kustantaja | Like |
Julkaistu | 1997 |
Ulkoasu | nidottu |
Sivumäärä | 591 |
ISBN | 951-578-448-4 |
Sarja: Hyperion | |
Seuraava | Hyperionin tuho |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Hyperion on Dan Simmonsin vuonna 1989 julkaistu science fiction -romaani, joka on voittanut muun muassa Hugo-, Locus- ja Tähtivaeltaja-palkinnot. Teos on Hyperion-sarjan ensimmäinen osa. Kirjan nimi tulee John Keatsin viimeistelemättömäksi jääneestä runosta.
Kirja koostuu Decameronen tai Canterburyn tarinoiden tapaan useista kertomuksista, jotka kutoo yhteen kehyskertomus. Kehyskertomus kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja. Matkan aikana pyhiinvaeltajat kertovat toisilleen kukin omat elämäntarinansa ja sen, miksi he ovat lähteneet mukaan tälle matkalle. Kirja on jaettu lukuihin, ja matkaajien minä-muotoiset tarinat esiintyvät omilla otsikoillaan lukujen sisällä. Tarina jää Hyperionissa kesken ja jatkuu suoraan Hyperionin tuhossa.
Hyperionin kehyskertomus on kerrottu Konsulin näkökulmasta, mutta kertoja on ulkopuolinen siinä missä pyhiinvaeltajien tarinat ovat minä-muotoisia. Perinteisen kerronnan ohella kirja sisältää lainauksia päiväkirjasta ja runoja.
Tarina kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja, jotka ovat Lepinkäisen koti. Lepinkäinen on olento, joka voi muuttaa fysiikan lakeja. Aikahautojen ympäristössä avaruusalusten miehistö katoaa ja pyhiinvaeltajat joutuvat taittamaan matkaa vanhanaikaisemmin tavoin. Aikansa kuluksi he päättävät kertoa toisilleen tarinansa ja syynsä, jotka saivat heidät ryhtymään tähän matkaan.
Samaan aikaan koko galaksi valmistautuu Hegemonian ja hyljittyjen väliseen sotaan, johon liittyy vahvasti myös TecnoCoren, itsestään tietoisten keinoälyjen muodostaman ”valtion”, vaikutus. Lopulta alkaa kuitenkin näyttää siltä, että sodan todellinen arkkitehti olisi Lepinkäinen.
Hyperion nauttii suurta arvostusta science fiction -piireissä ja on voittanut muun muassa Hugo- ja Locus-palkinnot. Suomessa Tähtivaeltaja-lehti palkitsi teoksen vuoden 1997 parhaana scifi-suomennoksena ja myöhemmin 1900-luvun parhaana scifi-kirjana.[1]