Hyvinkään vaakuna
Nykymaailmassa Hyvinkään vaakuna on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Vuosikymmenten ajan Hyvinkään vaakuna on ollut eri alojen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnassa, kulttuurissa, politiikassa ja taloudessa, mikä on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Hyvinkään vaakuna:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen nykyisiä haasteita ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi tarkastelemme tiiviisti erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä, joita on olemassa Hyvinkään vaakuna:stä, tarkoituksena tarjota täydellinen ja objektiivinen yleiskatsaus tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Hyvinkään vaakuna on Hyvinkään kaupungin tunnus. Vaakunan aihe viittaa paikkakunnan tekstiiliteollisuuteen, joka on sittemmin hiipunut, mutta joka oli merkittävä työllistäjä vielä 1900-luvun alkupuoliskon jälkeenkin.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Hyvinkään kauppalanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. marraskuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 11. joulukuuta samana vuonna.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 116. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:8 Hyvinkään kauppala Kansallisarkiston digitaaliarkisto.