Hyyperä

Nykyään Hyyperä on saavuttanut tärkeän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Hyyperä on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, poliittisen päätöksenteon tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hyyperä-ilmiötä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, kuinka Hyyperä on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan ja miten se edelleen vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.

Hyyperä on kylä Länsi-Halikon Hajalan taajamassa. Kylän rakennuskanta sijaitsee mäkien päällä ja alava, tasainen maasto on peltona. Kylän lounaisrajalla virtaa Lokkilanjoki. Kylässä on seitsemän asuinrakennusta.

Hyyperän alueelta on tehty kivikautisia löytöjä. Hyyperän kylän perustivat kuitenkin vasta myöhäiskeskiajalla 1300-luvun aikana paimiolaiset. Kylä muodostui pitkään vain Hyyperän mäellä sijainneesta Hyyperän yksittäistilasta, joka oli yksi Halikon kuudesta sotilasvirkatalosta. Hallinnollisesti Hyyperä kuitenkin kuului Paimioon vuoteen 1865 asti. Kylään tuli toinen tila vuonna 1929, kun Myllyniityn torppa lohkottiin omaksi tilakseen.[1]

Hyyperän tilan päärakennus purettiin vuonna 1848, ja uusi rakennus rakennettiin nykyiselle paikalleen Hyyperän mäen itäpuolelle. Mäellä on nykyisin vain maatalousrakennuksia ja konehalleja. Myllyniityn talo on 1950-luvulta.[1]

Lähteet

  1. a b Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 40. (Sarakum-projekti) Turun maakuntamuseo, 2005.