Tässä artikkelissa käsittelemme Hyökkäyssota-ongelmaa kattavasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Hyökkäyssota on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, sillä se vaikuttaa suoraan ihmisten elämään ja yhteiskunnan eri puoliin. Tässä tekstissä analysoimme tärkeimmät Hyökkäyssota:een liittyvät näkökohdat sen alkuperästä ja historiasta sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä Hyökkäyssota:stä tavoitteenamme tarjota laaja ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.
Hyökkäyssota on sota, jota käydään ilman laillista syytä. Kansainvälisen oikeuden mukaan sotaa saa käydä vain puolustukseksi tai YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä.
Hyökkäyssodan suunnittelu on yksi Lontoon sopimuksessa määritellyistä sotarikoksista. Se mainitaan artiklassa kuusi ”rikoksena rauhaa vastaan”. Liittoutuneet valtiot – Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Neuvostoliitto – allekirjoittivat sopimuksen 8. elokuuta 1945. Se oli pohjana Euroopan akselivaltojen sotarikollisiksi katsottujen henkilöiden tuomitsemiskäytännöille.[1]
Rikoksia rauhaa vastaan käytettiin myös eräänä johtavana käsitteenä Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Suomessa asia on jälkikäteen herättänyt kritiikkiä, koska lakia sovellettiin yleisen suomalaisen oikeuskäytännön vastaisesti taannehtivasti.[2]