IBM 1130

Tämä artikkeli käsittelee IBM 1130-aihetta, joka on eronnut merkityksellisyydestään jokapäiväisen elämän eri alueilla. Talouteen kohdistuvasta vaikutuksesta populaarikulttuuriin IBM 1130 on herättänyt kiinnostuksen ja huomion monissa yksilöissä. Kautta historian IBM 1130 on ollut ratkaisevassa roolissa erilaisten kontekstien ja skenaarioiden konfiguroinnissa, asettanut malleja ja trendejä, jotka ovat jättäneet jälkensä yhteiskuntaan. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan IBM 1130:n monia puolia ja selvitetään sen merkitys ja vaikutukset nykymaailmassa.

IBM 1130
IBM 1130 oheislaitteineen.
IBM 1130 oheislaitteineen.
Valmistaja IBM
Tyyppi minitietokone
Julkaistu 11. helmikuuta 1965

IBM 1130 oli IBM:n 11. helmikuuta 1965 julkaisema minitietokone, jonka toimitukset alkoivat vuonna 1966.[1][2] Tietokonetta mainostettiin sanoen sen olevan ensimmäinen IBM-tietokone, jonka voit vuokrata alle tuhannella dollarilla kuukaudessa.[2] Tietokoneen myyntihinta oli 32 280 dollaria.[2]

SLT-kortti IBM 1130:stä.

Tietokonetta käytettiin tieteellisen ja matemaattiseen käyttöön sekä insinöörityössä.[1] Aluksi IBM arvioi että mallille olisi 100 kappaleen markkinat, mutta pelkästään saksassa oli 385 tietokonetta vuoteen 1970 mennessä.[1] Koska tietokoneessa oli levyjärjestelmä ja se oli halpa verrattuna muiden valmistajien vastaaviin noin 50 % järjestelmistä oli käytössä kirjanpidollisissa tehtävissä.[1] Tietokoneessa käytettiin IBM:n Solid Logic Technology (SLT) -teknologiaa.[1]

Tietokonetta valmistettiin noin 10 000 kappaletta.[3]

Vaikutus

Charles H. Moore kehitti Forth-kielen 1130:lla.[4]

Chris Crawford kehitti ensimmäisen pelinsä Tanktics 1130:lla.[5]

Signetics 2650 mikroprosessorin rakenne vastaa läheisesti 1130:n arkkitehtuuria.[6]

Alan Kay käytti tietokonetta testialustana varhaiselle graafiselle käyttöliittymälle.[7][8][9]

Grady Booch oppi ohjelmoimaan 1130:lla.[10]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e IBM 1130 Computing System technikum29.de. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c The IBM 1130 computing system ibm.com. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Naomi Hamilton: The A-Z of Programming Languages: Forth 27.6.2008. Computerworld. Arkistoitu 11.6.2019. Viitattu 27.5.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Simon Carless: An Interview With Chris Crawford 5.6.2003. Gamasutra. Viitattu 7.3.2019.
  6. ↑ Signetics 2650: An IBM on a Chip The Cpushack Museum. Viitattu 2.10.2017.
  7. ↑ IBM 1130 columbia.edu. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Alan Kay: The Reactive Engine mprove.de. 1969. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  9. ↑ A. C. Kay: The Reactive Engine chilton-computing.org.uk. 1969. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Grady Booch polishes his crystal ball 106.ibm.com. 3.4.2003. Arkistoitu Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla