Nykymaailmassa ICD on edelleen perustavanlaatuinen ja kiehtova aihe, joka herättää niin tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. ICD:n merkitys ilmenee eri alueilla lääketieteestä teknologiaan, politiikan ja kulttuurin kautta. Kautta historian ICD on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme ICD:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä kiehtovasta ja jatkuvasti muuttuvasta aiheesta.
International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems (lyh. ICD) on kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä, jonka WHO on kehittänyt. Luokittelun tuorein versio tunnetaan lyhenteellä ICD-11 ja se julkaistiin 2018 [1]. Suomessa käytetään edelleen sitä edeltänyttä ICD-10-versiota: vanhan version käyttö jatkuu Lääkärilehden mukaan toistaiseksi Suomen potilastietojärjestelmissä. Suomessa oli tarkoitus siirtyä uuden version käyttöön vuonna 2022[2], mutta hankkeen käynnistämiseen ei ollut osoitettu rahoitusta helmikuuhun 2022 mennessä.[2]
ICD-10-tautiluokitus on ollut virallisessa käytössä Suomessa vuoden 1996 alusta.[3]
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osalta ICD-10 on pääosin yhteneväinen Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen APA:n kehittämän eri koulukunnista riippumattoman diagnoosijärjestelmän DSM-IV (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) kanssa. Oireluokituksista löytyy kuitenkin merkittäviä eroavuuksia, esimerkiksi persoonallisuushäiriöiden ryhmittelyssä sekä neuroosi-käsitteen käytössä (epämääräinen neuroosiluokitus poistettiin DSM:n kolmannessa versiossa, mutta se löytyy edelleen ICD:stä).
Luokitus sisältää mm. videopeliriippuvuuden.[4]