Nykymaailmassa IP-tunnelointi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja vaikutusta yhteiskunnassa. Alkuperäisestä lähtien IP-tunnelointi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kehityksen kohteena useilla näkökulmilla ja lähestymistavoilla. Kautta historian IP-tunnelointi on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, sillä se on vaikuttanut heidän ajattelutapaan, toimintaansa ja suhtautumiseensa ympäristöönsä. Tässä artikkelissa tutkimme IP-tunnelointi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja taiteeseen. Lisäksi tutkimme, kuinka IP-tunnelointi on kehittynyt ajan myötä sopeutuen sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
IP-tunnelointi mahdollistaa näennäistenselvennä yhteyksien muodostamisen IP-reitittimien välille. Erilaisia IP-tunnelointiprotokollia ovat
Tunnelointiprotokollat voivat hyödyntää myös PPP-protokollaa, mutta tällöin puhutaan käytännössäselvennä jo etäkäytöstä ja VPN:istä:
Myös IPSec-salausprotokollaa käytetään tunnelointiin. Sitä voidaan kuljetusmoodin lisäksi ajaa myös tunnelointimoodissa, jolloin käytännössä vaikutus on sama, kuin esimerkiksi IP-in-IP-protokollan käyttö. IPSec-protokollassa salaus on myös valinnainen, eikä pakollinen.
Puhtaita IP-tunnelointiprotokollia ilman salausta ei pitäisi liikennöidä Internetissä, ellei tietoa ole suojattu muutoin (useimmiten ei ole). Jos tunneloinnissa on salaus mukana, onkin kyseessä jo VPN. Sen sijaan IP-tunnelointiprotokollat ovat kätevä lisä VPN-protokollia täydentämään verkkoinfrastruktuurin yksinkertaistamisessa.