Ibeerin kieli
Tässä artikkelissa tutkimme Ibeerin kieli:tä yksityiskohtaisesti ja käsittelemme sen tärkeimpiä ominaisuuksia, vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Ibeerin kieli on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Kautta historian Ibeerin kieli:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut ja muovannut tärkeitä kulttuurin, politiikan, talouden ja jokapäiväisen elämän näkökohtia. Samoin sen läsnäolo on herättänyt kysymyksiä ja pohdiskeluja sen merkityksestä, vaikutuksista ja tulevaisuuden ennusteesta. Tämän artikkelin avulla ehdotamme kaikkien näiden näkökohtien analysointia kriittisellä ja rikastuttavalla tavalla tarjoamalla uusia näkökulmia ja edistäen Ibeerin kieli:n tuntemusta ja ymmärtämistä.
| Ibeerin kieli | |
|---|---|
 Ibeerin kieli vaaleanvihreällä |
|
| Tiedot | |
| Alue | Pyreneiden niemimaa, Välimeren rannikko |
| Ajoitus | 700-luku eaa.–100-luku eaa. |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | isolaattikieli |
| ISO 639-3 | xib |
Ibeerin kieli oli Pyreneiden niemimaan itä- ja kaakkoisalueilla eläneen alkuperäiskansan puhuma kieli. Ibeereistä ei tiedetä paljoa, mutta he asuttivat aluetta vuosien 700–100 eaa. välillä. Ibeeri sammui muiden paleohispaanisten kielten (baskia lukuun ottamatta) joukossa 100–200-luvulle jaa. mennessä, kun niiden sijaan siirryttiin käyttämään latinaa. Historioitsija Menéndez Pidalin mukaan se saattoi kuitenkin säilyä joillain alueilla Visigoottien valtakunnan perustamiseen asti.[1]
Ibeerin kielestä on säilynyt joukko piirtokirjoituksia, ja niitä pystytään lukemaan, mutta ei tulkitsemaan.[2] Niiden perusteella ei myöskään ole voitu selvittää, onko ibeeri sukua millekään muulle tunnetulle kielelle.[2] Kielen katsotaan olevan isolaattikieli.[3] Sen on arveltu olevan sukua baskin kielelle, koska baskin ja ibeerin numerojärjestelmät muistuttavat toisiaan.
Ensimmäiset kirjalliset todisteet ibeerin kielestä ovat peräisin 300-luvulta eaa. ja sata vuotta myöhemmin kieli alkoi kadota. Tähän vaikutti mm. se, että ensin karthagolaiset ja sitten roomalaiset valloittivat ibeerin kielen puhuma-alueita.[4]
Levinneisyys
Ibeeriä puhuttiin laajalti Välimeren rannikolla Pyreneiden niemimaan alueella. Pohjoisessa kielellä tehtyjä kaiverruksia on löydetty jopa Ranskan Hérault-joelta asti. Tärkeitä tekstien jäänteitä on löydetty Ranskan Oppidum d'Ensérunen historiallisesta kylästä, Narbonnen ja Béziers'n välistä. Etelässä kielen puhujien asuinala rajoittui Espanjan Jaénin Porcunaan, josta on myös löydetty ibeeriratsastajia kuvaavia patsaita. Levinneisyyttä sisämaassa ei tunneta varmasti. Ilmeisesti ibeerien elinalue ulottui sisämaassa vain nykyiseen Zaragozaan asti.lähde?
Ennen roomalaisten saapumista Pyreneiden niemimaalle alueella asui lukuisia kansoja, joista seuraavat ehkä puhuivat ibeeriä: Ausetanit (Koillis-Katalonia), Ilegetet (Lleida ja Huesca), Indigetet (Gironan rannikko), Layetanot (Barcelona), Cosetanot (Tarragona), Ilercavonet (Murcia ja Levante), Edetanot (Caencia, Castellón ja Teruel), Contestanot (Valencia, Alicante, Cartagena ja Albacete), Bastetanot (Granada, Almería ja Murcia) ja Oretanit (Jaén, Ciudad Real, Albacete ja Cuenca).
Lähteet
- ↑ Garatea Grau, Carlos.: El problema del cambio lingüistico en Ramón Menéndez Pidal : el individuo, las tradiciones y la historia. Tübingen: Narr, 2005. ISBN 9783823360070 Teoksen verkkoversio Viitattu 6.7.2018.
- ↑ a b Jaakko Anhava: ”Euroopan ja Lähi-Idän isolaatteja”, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 103–104. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ Glottolog 4.5 - Iberian glottolog.org. Viitattu 10.5.2022.
- ↑ Iberian scripts omniglot.com. Viitattu 10.5.2022.
