Nykymaailmassa Iijärvi (Inari):stä on tullut toistuva ja erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Iijärvi (Inari) on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään ja synnyttänyt keskusteluja, haasteita ja mahdollisuuksia. Kautta historian Iijärvi (Inari) on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena, ja he ovat tuoneet näkemyksensä ja tietämyksensä tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Iijärvi (Inari):een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta kulttuuriin sen vaikutuksesta globaaliin talouteen. Tavoitteena on ymmärtää sen merkitys tänään ja sen heijastus tulevaisuuteen.
Iijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Inari |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Näätämöjoki[1] |
Järvinumero | 69.031.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 192,4 m [1] |
Rantaviiva | 103,1 km [2] |
Pinta-ala | 36,88 km² [2] |
Tilavuus | 0,3 km³ [2] |
Keskisyvyys | 8,2 m [2] |
Suurin syvyys | 36,47 m [2] |
Valuma-alue | 745,32 km2 |
|
Iijärvi (pohjoissaameksi Idjajávri, inarinsaameksi Ijjävri, koltansaameksi Iijäuʹrr) on Näätämöjoen lähdejärvi Inarin pohjoisosassa.[1][3] Järvi on noin 21 km pitkä ja 2 km leveä[3] ja kuuluu lähes kokonaan Kaldoaivin erämaa-alueeseen.[4]
Iijärvessä on alkuperäinen järvitaimenkanta sekä istutettuna rautua ja harmaanieriää. Haukikanta on harva, mutta koostuu suurista yksilöistä.[5] Myös lohia nousee Iijärveen saakka. Siian kääpiömuodot reeska ja rääpys muodostavat tiheitä kantoja.[4]
Iijärvestä lähtee vaikea Näätämöjoen melontareitti (92 km) Norjan puolelle Barentsinmereen. Reitti on erämainen ja koskia on runsaasti.[6]