Ikeya–Seki
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Ikeya–Seki:tä perusteellisesti ja analysoida sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ikeya–Seki on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostavan ja tutkimuksen kohteena useilla eri aloilla. Vuosien mittaan se on synnyttänyt keskustelua ja kiistoja, haastanut käsityksemme ja antanut meille mahdollisuuden pohtia sen merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Ikeya–Seki:tä ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, joka herättää pohdintaa ja keskustelua.
Ikeya-Seki on IAU:n nimellä C/1965 S1 tuntema vuonna 1965 auringon ohittanut komeetta.
Komeetta näkyi ulkomailla paljain silmin jopa päiväsaikaan. Näkyvyydestä Suomessa ei ole tietoa lyhyen havaintoikkunan ja lokakuun lopun pilvisen sään takia. Lähimmillään Aurinkoa se oli 0.08 AU:n etäisyydellä, eli se oli auringonhipojakomeetta. Saapuessaan periheliin se hajosi kolmeen osaan, jotka jatkoivat kulkuaan lähes identtisillä radoilla.
Ikeya-Seki on jaksollinen pyrstötähti, jonka jakso on noin 880 vuotta. On arveltu, että kyseessä on saattanut olla vuoden 1106 suuren komeetan paluu, joka sekin oli näkynyt Euroopassa päivätaivaalla. Komeetan on arveltu hajonneen jo tuolloin useaan osaan, jotka nykyisin muodostavat Kreutzin auringonhipojakomeettaperheen.
Kreutzin auringonhipojakomeettaperheen emokomeetaksi on ehdotettu myös jo Aristoteleen näkemää, vuoden 371 eaa. suurta komeettaa. Jos kuitenkin lasketaan vuodesta 1986 alkaen 76 vuoden syklejä alaspäin, niin voidaan olettaa vuoden 371 eaa. nähdyn komeetan voineen olla myös Halleyn komeetta.
Lähteet
- Tähdet ja avaruus Nro: 7 / 2002 sivut 27 ja 31.
- http://yle.fi/vintti/yle.fi/yleradio1/viewtopic5d0a.html?f=1&t=405&sid=220c086219ae2ca851fb70c05988eaf1&start=150 (Arkistoitu – Internet Archive)
