Ikkō-ikki
Nykymaailmassa Ikkō-ikki:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella alalla, Ikkō-ikki:stä on tullut keskeinen elementti, joka antaa sävyn elämämme eri osa-alueille. Ajan myötä Ikkō-ikki:n merkitys on kasvanut, mikä on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ikkō-ikki:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi tutkimme, miten Ikkō-ikki on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutusta moniin nykyajan elämän osa-alueisiin.
Ikkō-ikki (jap. 一向一揆) oli maanviljelijöiden, buddhalaisten munkkien, šintolaisten pappien ja aatelisten muodostama ryhmittymä, joka nousi vastustamaan samuraiden valtaa 1400- ja 1500-luvun Japanissa.
Ikkō-ikkin tausta on 1400-luvulla, jolloin pieni Jōdo Shinshū -buddhalaisuutta seurannut ryhmä yhdistyi. He uskoivat, että vain täysi omistautuminen Amitabhalle voisi tuoda pelastuksen. Heidän vaikutusvaltansa oli suurimmillaan vuodesta 1488 lähtien, jolloin he saivat haltuunsa koko Kagan provinssin.[1]
Ikkō-ikki laajeni 50 vuoden ajan, kun siihen liittyi monia maanviljelijöitä, jotka jakoivat ryhmän ajatukset.[1] Ikkō-ikki käynnisti 1563 laajan hyökkäyksen heiltä verotusta vaatinutta Tokugawa Ieyasua vastaan. Ieyasulla meni kuusi kuukautta hyökkäyksen pysäyttämiseen. Ikkō-ikki jatkoi taistelua myös Oda Nobunagaa vastaan, joka pyrki yhdistämään Japanin.[2] Taisteltuaan 11 vuotta ryhmittymää vastaan Nobunaga hyökkäsi suoraan heidän nagashima-nimellä tunnettuihin temppelilinnoituksiin.[1] Lopullisesti Nobunaga kukisti ikkō-ikkin 1580, jolloin hän tuhosi Osakan lähellä sijainneen Ishiyama Hongan-jin temppelilinnoituksen.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Militant Buddhists: A look at the Ikko-Ikki samurai-archives.com. Arkistoitu 12.11.2020. Viitattu 11.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Louis-Frédéric: Japan Encyclopedia, s. 380. Määritä julkaisija! ISBN 0-674-00770-0 Google-kirjat Viitattu 11.1.2014.