Iktyologia

Tässä artikkelissa tutkimme historiaan merkittävän vaikutuksen jättäneen hahmon Iktyologia kiehtovaa elämää. Iktyologia on osoittautunut inspiroivaksi hahmoksi, joka on tutkimisen arvoinen. Omistautumisensa, intohimonsa ja päättäväisyytensä ansiosta Iktyologia on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan, uhmaten odotuksia ja voittamalla vastoinkäymiset. Näillä sivuilla tarkastelemme lähemmin Iktyologia:n elämän keskeisiä hetkiä ja hänen pysyvää perintöään. Liity tälle matkalle saadaksesi lisätietoja Iktyologia:n historiasta ja vaikutuksista.

Erilaisia luukaloja: 1) kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), 2) skorpionikala (Pontinus nematophthalmus), 3) avoselkälosserokala (Aracana aurita), 4) panssarikurnusimppu (Peristedion gracile)

Iktyologia eli kalatiede on tiede, joka tutkii kaloja. Tieteenala voidaan jakaa edelleen kalaryhmien mukaisiin erikoisaloihin. Iktyologia on merkittävä tiede biologian sisällä, sillä kaloilla on ollut keskeinen asema kaikkien selkärankaisten eläinten evoluutiossa. Iktyologian "isänä" pidetään ruotsalaista Peter Artedia.

Kalojen pääryhmien mukaan iktyologia voidaan jakaa luukalojen (Osteichthyes), rustokalojen (Chondrichthyes) ja leuattomien kalojen (Agnatha) tutkimukseen. Vaikka todennäköisesti suurin osa nykyisin elävistä kalalajeista on jo löydetty ja kuvattu, tiedeyhteisö on vielä 2000-luvullakin vahvistanut kuvauksen ja luokituksen 100–300 uudelle kalalajille vuosittain.[1][2] Iktyologisessa tiedossamme arvioidaankin yhä olevan varsin suuria aukkoja.[1] Kansainvälisen konsortion ylläpitämän FishBase-tietokannan mukaan vuoden 2020 joulukuuhun mennessä oli kuvattu 34 500 kalalajia.[3] Kalalajeja tunnetaan enemmän kuin kaikkien muiden selkärankaisten eläinten (sammakkoeläimet, matelijat, nisäkkäät ja linnut) lajeja yhteensä.

Yleisten biologian osa-alueiden lisäksi iktyologialla on liittymiä erityisesti meribiologian, limnologian ja kalataloustieteeseen tieteenaloihin.

Lähteet

Aiheesta muualla