Ilmasto

Tässä artikkelissa aiomme tutkia aihetta Ilmasto yksityiskohtaisesti. Kautta historian Ilmasto on ollut ratkaisevassa roolissa monissa yhteyksissä ja tilanteissa. Ilmasto on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja keskustelun kohteena Ilmasto:stä sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Tämän artikkelin avulla uppoudumme Ilmasto:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja löydämme sen vaikutuksen yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tutustumme sen historialliseen merkitykseen, sen nykyaikaisiin vaikutuksiin ja Ilmasto:een liittyviin tulevaisuuden näkymiin.

Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.[1] Yleisesti ilmastosta puhutaan vähintään 30 vuoden mittaisina jaksoina ilmakehän tilan vaihteluissa.[2]

Ilmasto on tilastollinen käsite, joka määritellään laskemalla erilaisia keskiarvoja ja hajontoja säähavainnoista.[3] Ilmaston muodostavia säämuuttujia ovat esimerkiksi ilmanlämpötila, sadanta, tuulen nopeus ja suunta sekä ilman kosteus.[2]

Ilmastoon vaikuttavat paikan leveyspiiri, korkeus ja etäisyys merestä sekä merivirrat. Fysikaalisesti tarkastellen ilmaston määrää ilmakehän kiertoliike. Ilmastoa tutkii ilmastotiede eli klimatologia. Historiallisia ilmastoja tutkii muinaisilmastotiede eli paleoklimatologia.lähde?

Ilmastoon vaikuttavat tekijät

Auringonvalon tulokulma on tärkeimpiä ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Matalilla leveysasteilla tropiikissa lähellä päiväntasaajaa Aurinko paistaa joka päivä korkealta, ja siksi ilmasto on kuuma ja vuodenaikojen väliset lämpötilaerot pieniä. Lähellä napoja Aurinko paistaa matalalta tai on talvisin kokonaan piilossa, mikä viilentää ilmastoa. Lauhkeilla alueilla päiväntasaajan ja napaseutujen välissä on tyypillisesti neljä vuodenaikaa.[4]

Tuulet tuovat kosteutta maalle. Pasaatituulet kohtaavat tropiikissa ja aiheuttavat ukkosilmoja, kosteutta ja monsuuneja. Pasaatituulten pohjois- ja eteläpuolella noin 30. leveysasteen kohdalla on vain vähän tuulta, eikä valtameriltä siksi tule mantereille paljon kosteutta. Lisäksi maanpinnalle laskeutuu kuivaa ilmaa, joka samalla lämpenee. Siksi maapallon suurimmat aavikkoalueet sijaitsevat näillä leveysasteilla.[4]

Vuoristot pakottavat tuulen nousemaan ylöspäin. Ilma viilenee kohotessaan, jolloin kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Tuulen puolelle vuoria syntyy kostea ilmasto ja toiselle puolelle kuiva.[4]

Valtameret tuottavat kosteutta, joka synnyttää sateita ja myrskyjä. Valtameret myös tasaavat rannikkoseutujen lämpötiloja.[4]

Ilmastoluokittelut

Pääartikkeli: Ilmastoluokitus
Köppenin ilmastoluokitus:[5]
A Trooppiset ilmastot
B Kuivat ilmastot
C Lauhkeat ilmastot
D Kylmätalviset ilmastot
E Jääilmastot

Ilmastoluokat esitetään usein kosteuden ja lämpötilan määräämän kasvillisuustyypin mukaan. Tunnetuinlähde? ilmastoluokitus lienee Köppenin ilmastoluokitus. Muita käytössä olevia ilmastoluokituksia ovat esimerkiksi Thornthwaiten ilmastoluokitus, Rivas Martinezin ilmastoluokitus, Walterin ilmastoluokitus ja Strahlerin ilmastoluokitus. Monille luokitteluille tyypillisiä ilmastoluokkia ovat esimerkiksi sademetsäilmasto, aavikkoilmasto ja tundrailmasto.lähde?

Ilmaston mittaus

Ilmastoa mitataan seuraavilla luvuilla:lähde?

  • Lämpötila
    • Koko vuoden keskilämpötila
    • Lämpimimmän kuukauden keskilämpötila
    • Kylmimmän kuukauden keskilämpötila
  • Sademäärä
    • Vuoden keskisademäärä
    • Tulevatko sateet talvella vai kesällä
    • Ilman suhteellinen kosteus
    • Tuulisuus
    • Pilvisyys

Ilmastoa voidaan mitata myös muun muassa seuraavilla luvuilla:lähde?

  • Haihtuminen (teoreettinen tai todellinen)
  • Vuoden astepäiväluku (nollan tai viiden asteen ylittävät vuorokausien lämpöasteet yhteenlaskettuna)
  • Kasvukauden pituus (aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli +5 °C)
  • Lumipeitteen oloaika maassa
  • Lumipeitteen paksuus suurimmillaan

Ilmaston muuttuminen

Pääartikkeli: Ilmastonmuutos

Ilmasto muuttuu sekä pitkän että lyhyen ajan kuluessa eri syistä. Jaksollisesti esiintyvät jääkaudet aiheutuvat maan kiertoradan ja pyörimisakselin kallistuskulman vaihteluista. Vain 20 000 vuotta sitten viimeisen jääkauden kylmimpänä aikana maapallon keskilämpötila oli arviolta kuusi astetta nykyistä alhaisempi. Dinosaurusten aikana noin 90 miljoonaa vuotta sitten maapallo sen sijaan oli hyvin lämmin eikä jäätiköitä juurikaan esiintynyt edes Etelänavan lähialueilla. Parhaillaan maapallolla eletään jälleen niin sanottua jäätiköitymisvaihetta, mikä tarkoittaa aikakautta, jolloin mannerjäätiköitä esiintyy.[6] 2000-luvulla jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt huomattavasti.[7]

Maapallon ilmaston hitaimmat muutokset ovat seurausta erilaisista geologisista muutoksista, kuten mannerten hitaasta liikkumisesta sekä vuoristojen synnystä ja häviämisestä. Mannerten liike muuttaa merivirtoja, millä on suuri vaikutus paikallisiin ilmastoihin. Jäähtymisen seurauksena kasvanut mannerjäätikkö jäähdyttää ilmastoa edelleen heijastamalla Auringon säteilyä takaisin taivaalle.[6]

Lyhytkestoisia ilmastonmuutoksia aiheutuu Auringon säteilyn muutoksista ja esimerkiksi tulivuorenpurkauksista tai suurten meteoriittien törmäyksissä Maahan. Ilmaston muuttumista aiheuttaa myös ilmastojärjestelmän eri osien luonnollinen vuorovaikutus.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ William J. Burroughs et al.: Sää. Ihmeellinen luonto, s. 17. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9
  2. ↑ a b Weather or Climate ... What's the Difference? National Geographic. Viitattu 18.3.2023.
  3. ↑ Matti Seppälä: Ilmasto vaihtelee (PDF) 2007. Tieteessä tapahtuu. Arkistoitu 25.12.2014.
  4. ↑ a b c d Climate National Geographic. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Peel, M. C. & Finlayson, B. L. & McMahon, T. A.: Updated world map of the Köppen-Geiger climate classification. Hydrol. Earth Syst. Sci., 2007, 11. vsk, s. 1633-1644. . (englanniksi) (direct: Final Revised Paper)
  6. ↑ a b c Maapallon ilmastohistoria Ilmasto-opas. Arkistoitu 14.1.2018. Viitattu 2.4.2018.
  7. ↑ Accelerated global glacier mass loss in the early twenty-first century, Nature 28.4.2021 (englanniksi)

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla