Ilmatorjuntapanssarivaunu
Nykyään Ilmatorjuntapanssarivaunu edustaa erittäin tärkeää ja kiinnostavaa aihetta nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Ilmatorjuntapanssarivaunu:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri alueilla. Poliittisella, yhteiskunnallisella, tieteellisellä, kulttuurisella tai taloudellisella alalla Ilmatorjuntapanssarivaunu on tärkeä rooli päätöksenteossa ja siinä, miten olemme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ilmatorjuntapanssarivaunu:n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen merkitystä yhä enemmän toisiinsa kytkeytyvässä maailmassa.
Ilmatorjuntapanssarivaunu (lyhenne ItPsv) on kohdeilmatorjuntaan tarkoitettu panssaroitu ajoneuvo. Se on tarkoitettu lähinnä panssaripataljoonien ilmatorjuntaan. Tärkeimpinä maaleina ovat taisteluhelikopterit. Ilmatorjuntapanssarivaunujen liikkuvuus vastaan sen suojaamien joukkojen liikkuvuutta ja niiden panssarointi suojaa vaunumiehistöä vähintään kiväärikaliiperisilta luodeilta ja sirpaleilta.
Alustana on usein taistelupanssarivaunun runko tai kuljetuspanssariajoneuvo. Ilmatorjuntapanssarivaunut on aseistettu yksi- tai useampiputkisella ilmatorjuntakanuunalla. Tykit ovat nykyisin kaliiperiltaan useimmiten 30–40 mm ja niitä on kaksi tai neljä putkea. Tehokas ampumaetäisyys ilmamaaleihin on 3–4 kilometriä, korkeussuunnassa noin 3 km. Ammuksina voidaan käyttää sirpalekranaattien ohella panssarikranaatteja vaunun itsepuolustukseen vihollisen ajoneuvoja vastaan. Useissa ilmatorjuntavaunuissa on nykyisin myös ilmatorjuntaohjuksia. Ohjusten kantomatka on 6–8 km. Aseistuksen lisäksi vaunu on varustettu laskimin, tutkalla ja muilla sensoreilla.