Nykymaailmassa Ilmatorjuntatykki on ongelma, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa ja vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Ilmatorjuntatykki on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja herättänyt intensiivistä keskustelua eri aloilla, ja siitä on tullut keskeinen keskustelunaihe nykyään. Ilmatorjuntatykki:n ja sen vaikutuksen maailmaan ymmärtämiseksi paremmin on välttämätöntä analysoida sen eri ulottuvuuksia ja tutkia monia näkökulmia, joita tässä suhteessa on olemassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Ilmatorjuntatykki:n maailmaan tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Ilmatorjuntatykki on ilmatorjuntaan tarkoitettu tykki. Ilmatorjuntatykkejä käytetään vihollisten ilma-alusten eli muun muassa lentokoneiden, ilmalaivojen tai helikoptereiden tuhoamiseen, tai tärkeiden maa- tai merikohteiden suojaamiseen vihollisen ilmahyökkäyksiltä estämällä tai häiritsemällä vihollisten ilma-alusten toimintaa. Tunnettuja ilmatorjuntatykkejä ovat muun muassa neuvostoliittolainen 85 mm ilmatorjuntatykki M/1939 52-K[1] ja saksalainen 8,8 cm FlaK 18[2] sekä 3-tuumainen (76.2 mm) englantilainen Vickers[3]. Ilmatorjuntatykeissä käytetään yleensä räjähtäviä ammuksia, joiden ilmanpaineeseen, aikasytytykseen tai kosketukseen perustuvat sytyttimet laukaisevat kranaatin räjähdyspanoksen.
Tykkejä on käytetty ilmatorjunnassa siitä lähtien kun lentokoneita ja ilmalaivoja alettiin käyttää ensimmäisessä maailmansodassa, mutta ensimmäisten ilmatorjuntatykkien tarkkuus oli melko heikko, eivätkä lentokoneetkaan olleet vielä ratkaisevassa asemassa. Koska toisen maailmansodan aikana lentokoneet olivat ottaneet jo merkittävän roolin, täytyi myös ilmatorjunnan kehittämiseen panostaa. Ilmatorjuntatykkien tarkkuus ja tulivoima oli kehitetty paremmaksi ja niitä käytettiin laajassa mittakaavassa. Toisen maailmansodan jälkeen kehitetyt ilmatorjuntaohjukset ovat kuitenkin pääosin syrjäyttäneet ilmatorjuntatykit.