Immuunivaste

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Immuunivaste, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua useilla aloilla. Immuunivaste on kiinnittänyt asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkityksellisyyden ja vaikutuksensa vuoksi arjen eri alueilla. Kautta historian Immuunivaste:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan, kulttuurin ja teknologian kehityksessä, ja se on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten ymmärrämme ympäröivän maailman. Seuraavilla riveillä tutkimme yksityiskohtaisesti Immuunivaste:n tärkeimpiä näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Immuunivaste tai immuunireaktio on elimistön tapa reagoida havaitsemaansa antigeeniin.[1] Immuunivasteeseen kuuluu normaalisti vasta-aineiden ja antigeeniin reagoivien imusolujen muodostuminen.[1]

Immuunivastetta on kahta päätyyppiä: synnynnäistä ja hankinnaista. Synnynnäinen immuunivaste toimii epäspesifisenä puolustusjärjestelmänä infektioita vastaan. Jos tämä järjestelmä ei onnistu pysäyttämään hyökkäystä, niin hankinnainen immuunivaste käynnistyy. Hankinnainen immuunivaste pystyy myös ”muistamaan” aiemmin kohtaamansa antigeenit.[2]

Autoimmuniteetiksi sanotaan immuunivastetta, joka ilmenee elimistöä itseään ja sen rakenteita vastaan.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. ↑ Immunofarmakologian perusteet (pdf) (s. 3-4) Medicina. Arkistoitu 3.11.2005. Viitattu 30. elokuuta 2008.
  3. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 175. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

Aiheesta muualla