Nykymaailmassa Inge Janssen on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi sosiaalisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja mobilisaatioita eri puolilla maailmaa. Se on aihe, joka on herättänyt huolta ja huolta väestössä, koska sen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja voivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa perehdymme Inge Janssen:een ymmärtääksemme sen tärkeyden, sen haasteet ja mahdolliset ratkaisut, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Naisten soutu | |||
![]() | |||
![]() |
Rio de Janeiro 2016 | pariaironelonen | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Sarasota 2017 | pariaironelonen | |
![]() |
Aiguebelette 2015 | pariaironelonen | |
![]() |
Ottensheim 2019 | pariaironelonen | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Poznań 2020 | pariaironelonen | |
![]() |
Varese 2021 | pariaironelonen | |
![]() |
Poznań 2015 | pariaironelonen | |
![]() |
Račice 2017 | pariaironelonen | |
![]() |
Luzern 2019 | pariaironelonen | |
![]() |
Sevilla 2013 | yksikkö | |
![]() |
Belgrad 2014 | pariairokaksikko |
Inge Janssen (s. 20. huhtikuuta 1989) on alankomaalainen soutaja. Hän saavutti pariaironelosessa olympiahopeaa Rio de Janeirossa 2016 ja sijoittui kuudenneksi vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa. Hän jäi B-finaaliin pariairokaksikossa Lontoon olympialaisissa 2012.[1] Janssen voitti pariaironelosessa maailmanmestaruuden Sarasotassa 2017.[1][2] Lisäksi hänellä on kaksi MM-pronssia, kaksi Euroopan-mestaruutta, kolme EM-hopeaa ja kaksi EM-pronssia. Näistä EM-pronssit ovat yksiköstä ja pariairokaksikosta.[1]