Inger Christensen

Nykymaailmassa Inger Christensen on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Olipa kyse politiikasta, kulttuurista, tieteestä tai millä tahansa muulla alalla, Inger Christensen on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Inger Christensen on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja se on merkinnyt merkittäviä virstanpylväitä ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Inger Christensen:een ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.

Inger Christensen
Inger Christensen 2008.
Inger Christensen 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt16. tammikuuta 1935
Vejle
Kuollut2. tammikuuta 2009 (73 vuotta)
Kööpenhamina
Ammatti runoilija
Kirjailija
Tyylilajit modernismi
Palkinnot

Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto (1994)
Itävallan valtionpalkinto eurooppalaiselle kirjallisuudelle (1994)

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Inger Christensen (16. tammikuuta 1935 – 2. tammikuuta 2009) oli tanskalainen runoilija, järjestelmärunouden taitaja[1][2].

Elämäkerta

Christensen syntyi Vejlessä Tanskan Jyllannin rannikolla 16. tammikuuta 1935. Hänen isänsä oli ammatiltaan räätäli. Christensen valmistui ylioppilaaksi Vejlen lukiosta vuonna 1954 ja opiskeli sittemmin opettajaopistossa Århusissa. Opiskeluaikoinaan Christensen alkoi julkaista runoja ja tapasi mentorinsa ja aviomiehensä Poul Borumin (1959–1976). Vuosina 1963–1964 Christensen työskenteli opettajana Holbækin taideopistossa, mutta jätti nopeasti opettajantyöt sikseen ja keskittyi kirjoittamiseen.[3] Christensen valittiin Tanskan akatemiaan vuonna 1978, ja vuonna 1991 julkaistun kokoelman jälkeen hänet liitettiin Tanskan viralliseen kirjalliseen kaanoniin. Elinaikanaan Christenseniä veikattiin usein myös Nobel-palkinnon saajaksi. Christensen kuoli Kööpenhaminassa 2. tammikuuta 2009 pitkän sairastamisen jälkeen.[4]

Teokset

Christensenin varhaisiin kokoelmiin kuuluvat Lys (1962) ja Græs (1963). Molemmat käsittelevät Christensenin myöhemmillekin teoksille tyypillistä kielen ja filosofian liittoa. Myöhemmin ilmestyneet kokoelmat det (1969) ja alfabet (1981) toivat Christensenille kansainvälistä tunnustusta ja lujittivat hänen asemaansa keskeisenä tanskalaisena modernistisena runoilijana. Alfabet-kokoelmassa Christensen sovelsi Fibonaccin lukujonoa kerraten kielellisiä kaavoja ja motiiveja. Christensenin viimeiseksi runokokoelmaksi jäi vuonna 1991 julkaistu Sommerfugledal. Runokokoelmien ohella Christensen julkaisi myös muutaman lastenkirjan ja romaanin.[4][3]

Suomennettu tuotanto

Christensenin runojen suomennoksia on julkaisuissa[5]

  • Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti 2002; nro 3
    • Aakkoset, suom. J. K. Ihalainen
    • se, suom. J. K. Ihalainen
    • Kesäperhoslaakso II, VIII, XIII, XV, suom. Rita Dahl
  • Tuli & Savu: runouslehti 2019; nro 3; nro 98 ABC 1 2 3
    • 1–8, suom. Oscar Rossi

Lähteet

  1. ↑ Torben Brostrøm, Inger Christensen,, Den Store danske 6.11.2020, viitattu 8.5.2021 (tanskaksi)
  2. ↑ Tanskan taiteilijat Kirkebystä Höegiin, Helsingin Sanomat 7.2.1999, viitattu 8.5.2021
  3. ↑ a b 2010 Britannica Book of the Year, s. 122. Encyclopaedia Britannica. ISBN 978-1-61535-366-8 (englanniksi)
  4. ↑ a b Timo Hämäläinen: Inger Christensen (Muistokirjoitus, digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 2.1.2009. Viitattu 27.1.2016.
  5. ↑ Inger Christensen, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 7.1.2021, viitattu