Nykymaailmassa Integrated Taxonomic Information System on erittäin tärkeä aihe ja herättää jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa. Jo useiden vuosien ajan Integrated Taxonomic Information System on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä joko sen vaikutuksensa vuoksi jokapäiväiseen elämään, historialliseen merkitykseen tai merkityksellisyyteensä nykyisessä ympäristössä. Vuosien varrella Integrated Taxonomic Information System on ollut lukuisten tutkimusten ja analyysien kohteena, jotka ovat tuottaneet yllättäviä tuloksia ja odottamattomia johtopäätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Integrated Taxonomic Information System:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri puoliin.
Integrated Taxonomic Information System eli ITIS on Yhdysvaltain useiden eri virastojen koordinoima hanke eliöiden taksonomisen tiedon koordinoimiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyössä ovat mukana EPA, NOAA, USGS, NBS, ARS, NRCS ja Smithsonian-instituutti.[1][2]
Projektin tietokantaan kuuluu yli 589 000 sivua. Tietokanta keskittyy erityisesti Pohjois-Amerikan lajistoon, mutta tietokannassa on mukana myös useita lajeja Amerikan ulkopuolelta, erityisesti lintuja, kaloja, nisäkkäitä ja matelijoita.[3] ITIS:tä käytetään lajien taksonomian de facto -lähteenä useissa biodiversiteettiä käsittelevissä projekteissa.[4]
ITIS tekee yhteistyötä tuottaakseen vuosittain Catalogue of Lifen, jonka tarkoituksena on listata kaikki maailman tunnetut lajit.