Iris Klewe
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Iris Klewe, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Iris Klewe on ollut keskustelun, analyysin ja keskustelun kohteena eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä. Tässä mielessä on välttämätöntä tutkia täysin Iris Klewe:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja toimia, jotka voisivat lieventää sen vaikutusta. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan Iris Klewe:een liittyviä eri näkökohtia, mikä tarjoaa kattavan ja kriittisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja nykyistä kontekstia.
| Iris Klewe | |
|---|---|
 Pirkko "Piitu" Uski Iris Klewenä |
|
| Ohjaaja | Maija-Liisa Sutinen |
| Säveltäjä | Jukka Jarvola |
| Kuvaaja | Kari Dahlberg |
| Leikkaaja | Lena Hemming |
| Pääosat |
Pirkko Uski Tea Ista Yrjö Tähtelä Irma Seikkula |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Yle TV1 Lasten ja nuorten toimitus |
| Ensi-ilta | 1981 |
| Kesto | 122 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
|
|
|
Iris Klewe on suomalainen kolmiosainen televisioelokuva vuodelta 1981. Teos perustuu Anni Swanin 1916 julkaistuun romaaniin Iris rukka ja se on tyyliltään nuorten epookkidraama. Ohjaajana toimi Maija-Liisa Sutinen ja käsikirjoittajana Marjut Komulainen. Yle Myynti julkaisi Iris Klewen DVD-tallenteena 2013.
Iris Klewe kertoo kaksitoistakesäisen Iriksen suuresta elämänmuutoksesta, kun hän muuttaa vaatimattomasta metsäpirtistä varakkaiden sukulaistensa luo Helsinkiin. Iristä näyttelee kolmetoistavuotias Pirkko "Piitu" Uski.
Näyttelijät
| Pirkko Uski | … | Iris Klewe |
| Tea Ista | … | Selma Heinonen |
| Yrjö Tähtelä | … | Kaarlo Heinonen |
| Marja-Leena Keskikuha | … | Elin |
| Anu Ahonen | … | Ester |
| Maria Seire | … | Elsa |
| Katri Uski | … | Sissi |
| Antti Sillanpää | … | Aksel |
| Irma Seikkula | … | Ulriika |
| Seela Sella | … | Aliina-täti |
| Susanna Oravisto | … | Ulla Stjernfelt |
| Matti Ranin | … | kenraali Stjernfelt |
| Inkeri Vauhkonen | … | kenraalitar Stjernfelt |
| Inkeri Rantasalo | … | laulajatar Ström |
| Aarre Karen | … | opettaja |
| Heta Haukinen | … | talonmiehen tyttö |
| Leila Itkonen | … | Sere |
| Toivo Salokannel | … | Taneli |
| Eero Melasniemi | … | Henrik Klewe |
Juoni
Iris Klewe on jaettu kolmeen jaksoon:
Tuima on tuuli
Eletään 1910-lukua. Puoliorpo Iris Klewe asuu metsäpirtissä vanhahkon pariskunnan, Tanelin ja Seren, hoivissa. Hänen muusikkoisänsä elää jossain ulkomailla. Iris muuttaa Helsinkiin varakkaan enonsa Kaarlo Heinosen perheeseen; näin hänelle avautuu mahdollisuus koulunkäyntiin. Perheeseen kuuluu enon vaimo Selma ja serkut Elin, Ester, Elsa, Sissi ja Aksel, jotka alkuun suhtautuvat ylimielisesti pintasivistystä vailla olevaan maalaisserkkuunsa. Eno ja perheen sisäkkö Ulriika sen sijaan suhtautuvat Irikseen myötämielisesti. Ennen varsinaista koulua Iris saa kotiopetusta opettajatar Aliinalta, joka on tuskastua oppilaansa hitaaseen etenemiseen.
Kesän viime kukka
Iris saa uuden ystävän kenraali Stjernfeltin tyttärestä Ullasta. Iris on aktiivisesti mukana taloustöissä ja sisäkkö Ulriikasta tulee hänelle läheinen aikuiskontakti. Yllättäen Iris kutsutaan Ullan kotona järjestettäviin juhliin, hän hurmaa juhlaväen yhtymällä paikalla esitettävään taidelauluun. Kokonaisuutena Iriksen debytointi seurapiireissä ei aivan onnistu hänen puhuessa tarpeettoman äänekkäästi ja vieläpä aiheista, jotka ainakin Selma-tädin mielestä eivät sovellu tilaisuuden luonteeseen. Keväällä Ulla lähtee perheensä mukana Sisiliaan: Iriksen ja Ullan jäähyväiset ovat haikeat. Iriksen koulunkäynti alkaa hiljalleen lutviutua ja osan lopussa hän kirmaa ilmeisen tyytyväisenä Kaivopuiston keväisillä rinteillä.
Syksyllä takaisin
Vuosi on vierähtänyt ja Iriksestä on tullut perheenjäsen, eivätkä hänen serkkunsa enää ylenkatso häntä. Hän innostuu laulutaiteesta ja alkaa ottaa laulutunteja neiti Strömiltä. Selma-täti kertoo suru-uutisen: Ulla on kuollut lavantautiin Firenzessä. Iris saa suuren tilaisuutensa, kun hän pääsee laulamaan merkittävän osan eräässä juhlanäytöksessä, hän suoriutuu tehtävästään menestyksellisesti. Eräänä päivänä lasten leikkiessä pukuleikkejä Iriksen isä Henrik saapuu yllättäen paikalle. Hän vie tyttärensä kesäksi maalle Seren ja Tanelin luo. Syksyllä Iriksen on määrä palata Helsinkiin.
Muuta
Vuonna 1962 ensi-iltansa saanut suomalainen mustavalkoelokuva Pikku Suorasuu perustuu samaan aiheeseen kuin Iris Klewe. Pikku Suorasuussa Iristä näyttelee Nora Haque. Kumpikin teos noudattaa pääpiirteissään samaa juonta, joskin yksityiskohdissa on eroja. Pikku Suorasuussa Heinosten lapsia on viiden sijasta kolme ja enon kohtalo on Iris Klewessä toisenlainen kuin vuoden 1962 elokuvassa. Enon taloushuolet sekä Iriksen perintörahat ja niihin liittyvä sotku on jätetty pois Iris Klewen juonesta.[1]
Iris Klewen ulkokuvat on otettu suurelta osin Suomenlinnassa.
Vastaanotto
Iltalehdessä Riitta Wikström käsitteli sarjaa useaan otteeseen. Hän piti sarjaa liikuttavana mutta kovin kömpelösti toteutettuna varhaisnuorelle kohderyhmälle, jolle televisio ei yleensä paljon omaa ohjelmistoa tarjoa. Wikström kertoi kymmenvuotiaan tyttärensä katsoneen sarjaa haltioituneena, mutta 12-vuotiaan pojan kävelleen ulos jo ensimmäisen jakson aikana. Wikströmin mielestä käsikirjoitus on jättänyt pois paljon kirjassa esiintyvää herkullista dialogia ja helsinkiläistä paikallisväriä, ja monet henkilökuvat jäävät lapsellisen yksitasoisiksi. Wikström kehui Seela Sellan ja nimiosaa näyttelevän Pirkko Uskin roolitöitä.[2][3][4]
Helsingin Sanomien Jukka Kajava piti sarjaa onnistuneena tv-dramatisointina, vaikkei katsoja uskoisikaan tarinan naiiveja käänteitä, yksipuolisia hahmoja ja sokeroituja opetuksia. Hänestä käsikirjoittaja Komulainen on tehnyt viisaasti karsimalla ja lyhentämällä pitkiä repliikkejä amatöörinäyttelijöillekin sopiviksi, ja ohjaaja on osannut muuttaa tämän hiljaisuuden ajatuksiksi niin, että lopputulos ylittää monet aiemmat lastendraamat.[5]
Iris Kleweä myytiin jonkin verran ulkomaisten tv-yhtiöiden esitettäväksi, ainakin Kiinaan ja Etelä-Koreaan[6].
Lähteet
- Iris Klewe -DVD-julkaisu
Viitteet
- ↑ Iris Klewe Elonet.
- ↑ Wikström, Riitta: "Iris Klewe" — liikuttava mutta kömpelö. Iltalehti, 28.3.1981, s. 44. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Wikström, Riitta: Iris-leikki jatkuu. Iltalehti, 28.3.1981, s. 44. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Wikström, Riitta: Anni Swanin rakastettu Klewen Iris-rukka. Iltalehti, 23.12.1985, s. 51. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kajava, Jukka: Iris rukka hurmaa filminauhallakin. Helsingin Sanomat, 29.3.1981, s. 79. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Isomursu, Liisa: Näin meitä viedään. Iltalehti, 18.11.1981, s. 29. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
- Iris Klewe Yle Areenassa
- Yleshop.yle.fi
- Lukulamppu.fi (Arkistoitu – Internet Archive)