Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Iskra:n jännittävään maailmaan. Se on aina ollut erittäin kiinnostava aihe ja viime aikoina siitä on tullut entistä ajankohtaisempi, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää sen kaikki puolet ja näkökohdat. Tästä artikkelista löydät yksityiskohtaista tietoa, olennaiset tiedot ja kattavan analyysin Iskra:stä. Lisäksi käsittelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä asiasta tavoitteenamme tarjota täydellinen ja globaali näkemys aiheesta. Älä siis missaa tätä tilaisuutta oppia lisää Iskra:stä ja sukeltaa sen kiehtovaan universumiin.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Iskra (ven. И́скра, suom. Kipinä) oli venäläisten sosialististen siirtolaisten poliittinen sanomalehti, joka perustettiin Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen viralliseksi äänenkannattajaksi. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin Leipzigissa vuoden 1900 lopulla.[1] Sitä painettiin myös Münchenissä, Lontoossa ja Genevessä. Alun perin Iskran johdossa oli Lenin. Hän lähti toimituskunnasta vuonna 1903 VST:n hajoamisen jälkeen, ja menševikit ottivat sanomalehden haltuunsa. Tämän jälkeen Iskraa julkaistiin Georgi Plehanovin komennossa vuoteen 1905 saakka. Keskimääräinen levikki oli noin 8 000.
Iskran tunnuslause oli ”Из искры возгорится пламя” (”Kipinästä syttyy leimuava tuli”) – ote vastineesta, jonka Aleksandr Odojevski kirjoitti Aleksandr Puškinin Siperiaan vangituille tsaarinvastaisille dekabristeille osoittamaan runoon.
Osa lehden henkilöstöstä oli myöhemmin mukana lokakuun vallankumouksessa 1917.
Alkuperäiset toimituskunnan jäsenet:
Myöhempi jäsen: