Nykymaailmassa Islamin puhtaussäännöt on jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Islamin puhtaussäännöt on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen modernissa yhteiskunnassa. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja politiikkaan Islamin puhtaussäännöt:stä on tullut ilmiö, joka kattaa kaikki nykyelämän osa-alueet. Tässä artikkelissa tutkimme Islamin puhtaussäännöt:n eri puolia ja analysoimme sen kattavuutta ja vaikutusta nykymaailmassa.
Islamin puhtaussäännöt ovat suuri joukko sääntöjä, jotka määrittelevät islaminuskon rituaaliset puhtausvaatimukset. Määräykset koskevat veden käyttöä, ruokailuvälineitä, kiellettyjä ruokia ja juomia, hammastikkua, kehon hygieniaa ja karvoitusta[1], toimintaa käymälässä, rituaalista peseytymistä ennen rukouksia, kuukautisia, vaatetusta ja useita muita kysymyksiä. [2] Määräykset sisältyvät islamilaiseen šarialakiin, joka on ohjeissaan hyvin yksityiskohtainen. Ajatollah Khomeinin mukaan "ei ole yhtäkään seikkaa, josta islam ei olisi lausunut mielipidettään." [3]
Puhtaussääntöjen merkitystä havainnollistaa se, että islamilaisen lainsäädännön kivijalkaan kuuluvat teokset eli kutub al-sittah -kokoelman sarjat alkavat yleensä puhtautta koskevilla säädöksillä. Esimerkiksi 4000 hadithia sisältävä kokoelma ”Sunan Abu Dawud” alkaa seuraavalla puhtaussäädöksellä: "Al-Mughirah bin Shu'bah kertoi, että kun profeetta meni tekemään tarpeensa, hänellä oli tapana vetäytyä syrjäiseen paikkaan."[4] Samoin 1300-luvulla Ahmad ibn Naqib al-Misri aloitti kuuluisan šariakäsikirjansa (Umdat al-salik) juuri puhtaussääntöjä koskevalla luvulla.[2]