Iso-Kisko

Nykymaailmassa Iso-Kisko on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Iso-Kisko on herättänyt suurta keskustelua ja vaikuttanut useisiin toimialoihin muuttaen ihmisten tapaa olla vuorovaikutuksessa, kuluttaa tietoa ja suorittaa päivittäisiä toimintojaan. Kun Iso-Kisko kehittyy edelleen, sen vaikutukset tulevat selvemmiksi yhteiskunnassa, taloudessa ja kulttuurissa yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Iso-Kisko:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan.

Iso-Kisko
Iso-Kiskoa kesällä 2006
Iso-Kiskoa kesällä 2006
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Salo, Raasepori
Koordinaatit 60°11′09″N, 23°26′37″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Myllyoja
Järvinumero 24.023.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 33,66 m
Pinta-ala 6,7 km² [1]
Tilavuus 0,069 km³ [1]
Keskisyvyys 10,27 m [1]
Suurin syvyys 32,08 m [1]
Kartta
Iso Kiskonjärvi

Iso-Kisko on järvi Lounais-Suomessa Iso-Kosken valuma-alueella. Se sijaitsee pääosin Salossa; järven kaakkoisin kulma sijaitsee Raaseporin alueella. Iso-Kiskon vedenlaatu on hyvä.[2]

Iso-Kiskon syvän pääaltaan itäosassa sijaitsee useiden saarien rypäs. Pääaltaan luoteisosasta kohti pohjoista ulottuu vesiväylä, jonka pohjoispäässä on matala Liipolanlahti. Kirkkojärvi sijaitsee Liipolanlahden länsipuolella, vesialueiden välissä on muutaman sadan metrin levyinen kannas.

Fiskarin ruukkikylä sijaitsee muutaman kilometrin Iso-Kiskosta kaakkoon. Kiskon kirkonkylä puolestaan sijaitsee muutaman kilometrin Iso-Kiskosta pohjoiseen. Aroniityn metsäkirkko sijaitsee Liipolanlahden tuntumassa. Kirkko siunattiin käyttöön 11. elokuuta 2013. Selkeät kiveykset erottavat kirkon ympäröivästä luonnosta.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Suomen ympäristökeskus: OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.10.2016. (suomeksi)
  2. ↑ Suomen ympäristökeskus: Iso-Kisko - Kalastus ja kalapaikat Kalasaalis.com. Ympäristöhallinto. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 16.10.2016. (suomeksi)
  3. ↑ Näejakoe.fi: Aroniityn metsäkirkko naejakoe.fi. © 2016 NÄE JA KOE.FI. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 27.10.2016. (suomeksi)