Isoaivot

Nykymaailmassa Isoaivot:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe eri elämänaloilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Isoaivot on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt suurta kiinnostusta yleisössä. Isoaivot:n ympärillä on lukuisia tutkimuksia, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka osoittavat sen tärkeyden ja tarpeen ymmärtää se perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Isoaivot:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Lisäksi pohdimme Isoaivot:n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme sekä eri toimialojen ja sektoreiden kehityksessä.

Aivojen halkileikkaus, magneettikuva

Isoaivot on aivojen suurin ja kaikkein etummaisena oleva osa. Ne myös peittävät aivojen muut osat alleen.[1] Isoaivot on jakautunut kahteen uurteen rajaamaan osaan, vasempaan ja oikeaan puoliskoon.[1] Puoliskoja yhdistää aivokurkiainen.[1] Molemmat puoliskot sisältävät kaksi aivo-selkäydinnesteen täyttämää aivokammiota.[1] Aivo-selkäydinneste suojaa aivoja äkkinäisiltä liikkeiltä.[1] Isoaivojen pinnalla on noin 3 mm paksu, voimakkaasti poimuttunut aivokuori. Aivokuoressa tapahtuvat aistihavainnot, älyllinen toiminta, puheen säätely sekä liikkeiden tahdonalainen säätely.

Lähteet

  1. a b c d e Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 91–92, 180. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8