Nykyään Isointiaanikoira on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Isointiaanikoira:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille ympäri maailmaa. Taloudellisista vaikutuksistaan populaarikulttuuriin Isointiaanikoira:stä on tullut aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Isointiaanikoira:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
| Isointiaanikoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Karibia |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Alkuperäinen käyttö | liharuoka, metsästys- ja vetokoira |
| Muita nimityksiä | Large Indian Dog, Common Indian Dog |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Väritys | valkoinen, punaruskea, musta tai mustavalkoinen |
Isointiaanikoira on sukupuuttoon kuollut pohjoisamerikkalais-karibialainen koirarotu.
Isointiaanikoira muistutti hoikkarakenteista sutta. Väritys oli valkoinen, punaruskea, musta tai mustavalkoinen.[1]
Rotua esiintyi laajoilla alueilla Pohjois-Amerikkaa: sitä syötiin napapiirin eteläpuolella, Amerikan itäisillä metsämailla, Pohjois-Amerikan kaakkoisosissa ja Karibialla. Kristoffer Kolumbus kirjoitti siitä vuonna 1492 ja espanjalainen tutkimusmatkailija Oviedo vuonna 1535. Jälkimmäisen mukaan se oli yleinen ruokalaji Karibian saarilla ja kokeiltuaan sitä hän kuvaili sitä lampaan makuiseksi. Koirat halkaistiin kahtia selkärangasta ja paistettiin toiselta puolelta. Yltäkylläisyyden aikoihin koiranlihaa pidettiin ylellisenä ruokana, jota säilytettiin suuria juhlia varten – mahdollisesti siksi, että rotua arvostettiin myös muissa tehtävissä eli metsästyskoirana ja kuorman vetäjänä. Kun lihasta oli puutetta, sitä syötiin kuitenkin erittäin usein.[1]