Nykymaailmassa Isokarin majakka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Isokarin majakka, joka tunnetaan vaikutuksestaan yhteiskunnan eri osa-alueisiin, on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus ulottuu muun muassa talouteen, politiikkaan, teknologiaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Koska Isokarin majakka on edelleen analyysin ja keskustelun aihe, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset nyt ja tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Isokarin majakka:n merkitystä ja laajuutta sekä sen mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan.
Sijainti | |
---|---|
Sijaintipaikka |
Isokari (d) |
Vesistö |
Suunnittelija |
Gustaf Brodd |
---|---|
Korkeus |
30 m, 37 m [1] |
Materiaali | |
Värit | |
Luokitus |
valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (d) |
Osa kohdetta |
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta (d) |
Valmistunut |
---|
Valon korkeus |
49,4 m |
---|---|
Valonkanto |
35,1 km |
Valon ominaisuudet |
LFl W 20s |
ARLHS | |
---|---|
Admiralty |
C4450 |
List of Lights | |
MarineTraffic | |
NGA |
116-16968 |
Koordinaatit |
---|
Isokarin majakka (ruots. Enskärs fyr) sijaitsee Isokarin saarella noin 24 kilometriä (noin 13 meripeninkulmaa) Uudestakaupungista lounaaseen ja kuuluu Kustavin kuntaan. Majakkatornin suunnitteli luotsimajuri Gustaf Brodd esikuvanaan Venäjän Kronstadtin edustalle rakennettu Tolbuhinin majakka. Piirustukset tarkisti Carl Ludvig Engel, joka rakennutti alaoven päälle kreikkalaistyylisen päätykolmion ja pilarit. Majakan rakennustöiden huutokauppa oli vuonna 1830. Kirkonrakentaja Pychlau voitti kilpailun. Majakan alkuperäinen väri oli keltainen, nykyisen punavalkoisen värin lisäksi se on ollut myös mustavalkoinen.
Vuonna 1899 majakan puinen lyhtyhuone purettiin ja tilalle rakennettiin nykyinen lyhtyhuone. Majakka sähköistettiin vuonna 1952. Silloin lyhtyhuoneeseen tuotiin vuonna 1872 Pariisissa rakennettu linssi, joka oli ennen ollut Marjaniemen majakalla. Majakka oli lähellä tulla räjäytetyksi talvisodan aikana sillä paikalliset pelkäsivät Neuvostoliiton pommikoneita jotka pystyivät paikantamaan Uudenkaupungin helposti tästä majakasta. Nämä suunnitelmat kuitenkin tulivat päätökseen talvisodan loppuessa.
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kansainväliseen majakka- ja majakkalaivaviikonloppuun on osallistunut tai osallistuu Isokarin majakalta (FI0016) 2005-2006 OH1AM, 2012 OH3AG, 2016 ja 2020 OH3JJ,[3] 2017 ja 2018 Tampereen Radioamatööri, OF3TAM. [4]
Majakat |
|
---|---|
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja | |
Suomen entiset majakat |