Tässä artikkelissa perehdymme Isolinnankatu:n kiehtovaan maailmaan. Kautta historian Isolinnankatu:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla, sen vaikutuksista kulttuuriin ja perinteisiin aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Tutkimme Isolinnankatu:n ympärillä olevia erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen kehitystä ajan myötä. Tämä aihe tarjoaa meille mahdollisuuden pohtia ja ymmärtää Isolinnankatu:n merkitystä elämässämme ja ympäröivässä maailmassa.
Isolinnankatu | |
---|---|
![]() Porin kauppahalli Isolinnankadun varrella |
|
Pituus | 0,85 km |
Alkupiste | Valtakatu |
Päätepiste | Keskusaukio (0,85 km) |
Päällyste | asfaltti |
Kaistaluku | kaksikaistainen (yksisuuntainen) |
Isolinnankatu on yksi Porin keskustan pääkaduista. Se on yksisuuntainen katu, joka kulkee kaupungin ydinkeskustan itälaidalla pohjois-eteläsuunnassa. Isolinnankatu alkaa pohjoisesta Keski-Porin kirkon luota, päätyen Keskusaukiolle Porin linja-autoaseman edustalle.
Isolinnankatu erottaa arkkitehti G. Th. Chiewitzin vuoden 1852 Porin palon jälkeen suunnitteleman keskustan ruutukaava-alueen V kaupunginosan puutalokortteleista. Katu esiintyy kartoissa ensimmäisen kerran vuonna 1840 nimellä Iso Linnakatu (Stor Slottsgatan). Nimensä se on saanut kaupungin perustajan Juhana Herttuan Keski-Porin kirkon paikalle suunnittelemasta linnasta, joka ei kuitenkaan koskaan valmistunut.
Kadun varrella sijaitsevat muun muassa Oikeustalo, Porin nuorisotalo ja lukuisia virastoja sekä kauppakeskukset IsoKarhu ja Bepop. Myös Porin kauppahalliin on sisäänkäynti Isolinnankadulta. Itäpuiston ja Isolinnankadun kulmauksessa toimi Hotelli Juhana Herttua vuosina 1955–1997. Rakennus purettiin tulipalon jälkeen vuonna 2018.[1]
Sosialidemokraattisen puolueen perustajiin kuuluneen Eetu Salinin patsas sijaitsee Isolinnankadun ja Itäpuiston risteyksessä. Kadun alkupäässä Hallituskadun kulmauksessa on Euroopan ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin merkittävimpiin rakennuksiin kuuluva Signelinna (Nevanderin talo).
Vuonna 2004 valmistui John Websterin ohjaama Isolinnankadun elämästä kertova saman niminen dokumenttielokuva. 2010 sai ensiesityksensä Noora Männistön elokuva kadun varrella sijaitsevasta Itätullin päiväkodista.[2] Molemmat on esitetty kahdesti Yle TV2:n Dokumenttiprojektissa.