Tässä artikkelissa aiomme tutkia Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion vuosien varrella. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on ollut ratkaisevassa roolissa muotoillessamme tapaamme ymmärtää maailmaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta:n tärkeimpiä puolia sen ensimmäisistä ilmenemismuodoista viimeisimpiin innovaatioihin, jotka ovat mullistaneet tapamme nähdä sen. Lisäksi saamme selville, kuinka Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on jättänyt jälkensä populaarikulttuuriin vaikuttaen kaikkeen taiteesta ja muodista politiikkaan ja teknologiaan. Valmistaudu uppoutumaan Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta:n jännittävään universumiin ja löydä kaikki, mitä tällä ilmiöllä on meille tarjottavanaan.
Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta United Kingdom of Great Britain and Ireland |
|
---|---|
1801–1922 |
|
|
|
Monarkki |
Yrjö III (1801–1820) Yrjö IV (1820–1830) Vilhelm IV (1830–1837) Viktoria (1837–1901) Edvard VII (1901–1910) Yrjö V (1910–1922) |
Pääkaupunki | Lontoo |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 315 093 km² |
Väkiluku (1911) | 45 370 530 |
– väestötiheys | 144 / km² |
Viralliset kielet | englanti |
Kielet | englanti, skotti, kymri, iiri, gaeli |
Valuutta | Englannin punta |
Kansallislaulu | ”God Save the King” / ”God Save the Queen” |
Edeltäjät |
![]() ![]() |
Seuraajat |
![]() ![]() |
Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (engl. United Kingdom of Great Britain and Ireland) perustettiin itsenäisenä valtiona 1. tammikuuta 1801 vuoden 1800 unionilain perusteella, joka yhdisti Ison-Britannian kuningaskunnan ja Irlannin kuningaskunnan.
Yhdistyneen kuningaskunnan yhtenäisyyttä koetteli Irlannissa koettu tyytymättömyys. Monet katoliset irlantilaiset eivät pitäneet itseään brittiläisinä, ja Lontoo oli heille ulkomainen pääkaupunki. Teollisen vallankumouksen myötä kasvanut varallisuus jakautui kuningaskunnassa epätasaisesti eikä hyödyttänyt irlantilaisia, minkä vuoksi monet irlantilaiset kokivat olevansa siirtomaan asukkaiden asemassa. Irlantilaisten tyytymättömyys tunnettiin Isossa-Britanniassa nimellä Irlannin kysymys.[1]
Valtio kesti sellaisenaan vuoteen 1922 asti, jolloin siitä tuli nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta Irlannin itsenäistyttyä Irlannin vapaavaltioksi lukuun ottamatta kuutta pohjoista kreivikuntaa, jotka jäivät Britannian yhteyteen.