Itä-Eurooppa

Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkea Itä-Eurooppa:een liittyvää. Sen alkuperästä sen evoluutioon tänään, sen sovellusten kautta eri yhteyksissä. Itä-Eurooppa:llä on ollut keskeinen rooli niinkin moninaisissa asioissa kuin yhteiskunta, teknologia, kulttuuri ja historia. Vuosien varrella Itä-Eurooppa on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista elämäämme, sen eettisistä vaikutuksista ja tulevasta kehityksestä. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Itä-Eurooppa:een liittyvät näkökohdat, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää sen merkitys nykymaailmassa ja sen potentiaali tulevaisuudessa.

Yhdistyneet kansakunnat jakoi Euroopan näin vuonna 2008. Itä-Eurooppa on merkitty karttaan punaisella.

Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa. Varsinkin kylmän sodan aikana termiä käytettiin viittaamaan maihin, joiden järjestelmä oli tuolloin sosialistinen. Itä-Eurooppaan luettiin tällä perusteella Itä-Saksa, Venäjän Euroopan puoleiset osat, Baltian maat, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Unkari, Tšekki, Slovakia, Romania, Moldova, Georgia, Bulgaria, Albania ja entisen Jugoslavian maat.

Yhdistyneitten kansakuntien Itä-Euroopan ryhmä

YK määritteli vuonna 2008 itäeurooppalaisiksi maiksi seuraavat valtiot: Bulgaria, Moldova, Puola, Romania, Slovakia, Ukraina, Unkari, Tšekin tasavalta, Valko-Venäjä ja Venäjä[1].

Maantiede

Pinta-alallisesti suurin osa Itä-Euroopasta sijaitsee kaukana meristä, minkä vuoksi Itä-Euroopassa vallitsee pääosin mannerilmasto. Mannerilmastolle tyypillistä on talven ja kesän suuri lämpötilaero. Suurimmillaan ero voi olla 40–60 °C.

Itä-Euroopasta suurin osa on alankoa. Alueella vain Karpaatit ja Balkanvuoret ovat korkeaa ylänköä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Geographic Regions The United Nations Statistics Division. Viitattu 30.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla